5.5.2019

#424 Mitä meille kuuluu?

Blogista onkin nyt tullut pidettyä taas reilun kuukauden mittainen tauko, joskin lähes tahattomasti. Kuvia ja materiaalia on sinä aikana tullut kuvattua vaikka muille jakaa, mutta puretaan nyt ensin maaliskuun ja huhtikuun alkupään kuvat. 
Maaliskuu ja huhtikuu kokonaisuudessaan menivät todella mukavasti ja elämä alkoi hiljalleen hymyilemään omien sairastelujeni määrän vähentyessä. Pääsin hiljalleen puuhailemaan yhä enemmän ja enemmän niin koirien kuin muidenkin juttujen parissa. 
Pääsyy blogin pitkäaikaiseen hiljaisuuteen ovat olleet sairasteluiden aikana kasaantuneet koulujutut, joita olen ahkeroinut pois viimeiset viikot. Rästikokeita on ollut muutamia ja edelleenkin jäljellä on pari kappaletta, mutta ajattelin kuitenkin tässä välissä tulla purkamaan hiukan kuulumisia. 

Koirilla on mennyt todella mukavasti viimeisimmät viikot ja kuukaudet! Säät ovat hiljalleen lämmenneet pienillä takaiskuilla varustettuna, viimeisetkin lumet ovat sulaneet ja aurinko paistaa yhä useammin ja useammin. 
Pörri ja Alma ovat jatkaneet tavanomaista pelmuamistaan päivittäin ja pitkillä lenkeillä on pyritty käymään joka päivä tai vähintään joka toinen päivä. Viikonloppuisin ohjelmassa on ollut pitkiä metsä- ja luontoretkiä, joista sekä koirat, että ihmiset ovat suunnattomasti nauttineet. 
Viikonloppuisin olemme päässeet myös tutkailemaan uusia maastoja ja reittejä niiden samojen vanhojen sijaan. Hyvinkäältä löytyi yksi kymmenen kilometrin lenkki, jonka tosin saimme venytettyä noin kahteentoista kilometriin. Sää oli tällöin huomattavasti luultua kuumempi ja vaatteita olikin mukana liikaa. Retki oli kuitenkin älyttömän mukava, sää oli kaunis ja maastot mukavan mäkisiä ja vaihtelevia. Pidimme erityisesti valoisista metsistä ja useista kosteikoista, joissa koirat (pääosin Alma) pääsivät viilentämään itseään kävelyn lomassa. 
Tältä reissulta tuli näpsittyä kuva jos toinenkin, mutta niitä ja muita retkikuvia tulette näkemään erillisessä postauksessa myöhemmin. 
Koirien kanssa on tehty ahkeraa ohitustreeniä ja nyt ohitukset alkavat vihdoin sujua pääosin todella mukavasti! Silloin, kun toinen koirakko havaitaan ajoissa ja koirat huomaavat sen ajoissa, ohitukset sujuvat hyvin mukavasti kontaktilla. Erityisesti Pörri on edistynyt ohituksissa ja ottaa kontaktia todella hienosti jo toisen koiran nähdessään! 
Almalla ei koskaan varsinaista ongelmaa ole ollutkaan ja se on aina ohittanut nätisti. Sekin on kuitenkin kehittynyt ohitusten suhteen, vaikka kontaktin pysyvyydessä on vielä paljon treenattavaa. 
Ohitustreenien lisäksi olen hiukan treenaillut koirien kanssa temppuja. Alma on oppinut antamaan "kuonopusun", eli tökkäämään ihmisen naamaa omalla kuonollaan. Tämän se oppi ihan muutamalla toistolla ja oli helpohko opettaa. 
Pörrin kanssa olemme treenanneet pääosin jo aikaisemmin opittuja temppuja. Lisäksi olen pyrkinyt saamaan jalkojen välistä tehtyä kahdeksikkoa sujuvammaksi kävellessä. Toistaiseksi se ei ole kovinkaan paljoa aikaisempaa sujuvampaa, mutta askel kerrallaan se siitä luultavasti muuttuu sujuvammaksi. 
Muuten päivät sujuvatkin oikeastaan samalla kaavalla, kuin aina. Kumpikin koirista on pysynyt hienosti terveenä ja kehittynyt eri elämän osa-alueilla todella hienosti! Mitään suurempia muutoksia kummankaan koiran elämässä ei ole tapahtunut ja elämä sujuu mukavasti omalla painollaan. 

Mitä teidän kevääseenne kuuluu?

2 kommenttia:

  1. Liikaa muuttoja kuuluu meidän kevääseen :D Onneksi tämän kuun vaihteessa ne ovat ohi ja toivottavasti pääsisi taas normaaliin arkeen kiinni.

    Mun oli pakko tulla sanomaan, että nuo pari kuvaa, joissa on jokin sininen läntti taustalla ovat aivan ihanan sävyisiä! Pisti heti silmään! ;)

    VastaaPoista
  2. Nää sun koirat on kyllä hirmu söpöjä! Jään joka kerta hurmioituneen tuijottamaan niiden kuvia ♥

    VastaaPoista

Kommentoithan edes jotain, se merkitsee paljon! :)