#351 Ämpärilista 2017 - haaste

Sain Sylvialta kivan Summer Bucket List - tyyppisen haasteen toteutettavaksi, ja ennen leirille lähtöä kirjoittelen tämän postauksen nopeasti. Itse toteutan tämän niin, että nämä ovat suunnitelmia/haasteita, eivätkä pelkästään asioita, jotka minun tulee joka tapauksessa toteutettua. Tässä vielä haasteen ohjeet:

1. Kirjoita 55 asiaa mitä teet kesällä

2. Lue se kesän jälkeen ja kirjoita blogiisi mitä teit

3. Yritä tehdä kaikki

4. Haasta 5- 15 ihmistä tekemään tämä haaste

5. Kirjoita haasteen ohjeet postaukseen

6. Kerro haastetuille, että he ovat saaneet haasteen

Tämä on kyllä postaus, jossa on vähän enemmänkin miettimistä! En tiedä, montako ihmistä tulen tähän haastamaan, koska todella moni on jo tämän haasteen/jonkin tämän tyyppisen postauksen tehnyt. 

1. Bloggaa kohtuullisen aktiivisesti koko kesän läpi. Todellakin toivon, että pystyn bloggaamaan koko kesän ilman suurempia taukoja. Viikon tauot ovat vielä sallittuja. 

2. Hypytä Pörriä pihalla edes kerran.

3. Opeta Pörrille jokin uusi temppu. Tai sitten päädyn vain opettamaan ylävitosen tai sormet uudestaan, koska se on jo tehokkaasti unohtanut ne...

4. Opeta Almalle joitain peruskäskyjä, kuten paikka, odota ja maahan. Tällä hetkellä sen taidot rajoittuvat luoksetuloon ja istumiseen.

5. Valokuvaa paljon. Koiria, hevosia, ihmisiä, luontoa - ikuista kesä kuviin niin, että sinulla on ihania muistoja kuvien muodossa sitten syksyllä. 

6. Ui edes jonkin verran, vaikka järvet eivät lämpenisikään. Pakkohan edes kerran kesässä on uimaan päästä?

7. Vietä maailman paras leiri Mikkolan ratsastuskoulussa ja tee siitä leiripostaus. 

8. Ota vesisodan uusinta parin hyvän ystävän kanssa ja voita tämä taistelu. Joko joukkueessa tai yksin.

9. Leiki koirien kanssa pihalla ja ikuista leikkiä videoin ja kuvin. 

10. Käy kaupungilla niin, että teet "normaalin kierroksen", joka tulee suoritettua joka kesä.

11. Käy kisoissa kuvaamassa. Tähän kohtaan kelpaavat myös leirikisat, eli luultavasti tämä tulee suoritettua.

12. Seuraa ja lue blogeja, kommentoi aktiivisesti. 

13. Kävele, juokse, pyöräile, ratsasta, tee lihaskuntoa - urheile paljon. 

14. Lepää niin, että aivot tuulettuvat. 

15. Nauti kesästä, naura paljon, anna mielikuvituksen virrata, muistele mennyttä ja mieti tulevaa - tärkeintä on kuitenkin nauttia hetkestä, jota elää.

16. Kirjoita postaus mielestäsi hienoimmista sitaateista, jotka tiedät. 

17. Toteuta ainakin kolme erilaista erikoispostausta (lasketaanko tämä postaus?)

18. Opettele elämään rennommin - opettele elämänasennetta niin, ettei kaikki olisi niin vakavaa.

19. Piirrä edes yksi piirros, ja yritä olla tyytyväinen piirrokseesi.

20. Kirjoita mielipidepostaus tai asiapostaus aiheesta, josta minulla on edes jonkinasteista tietoa.

21. Pelaa Pokemon Go:ta.

22. Käy uimahallissa, jos järvivesi on kylmää.

23. Käy kaverin kanssa jossain huvipuistossa tms. (Esim. SeikkailuSveitsi tai Linnanmäki).

24. Käy kirjastossa lainaamassa kirjoja, jotka luet kesän aikana.

25. Lue kesän aikana vähintään viisi kirjaa. On aivan sama, olenko lukenut ne jo aikaisemmin, kunhan luen.

26. Ole kavereiden kanssa. So simple.

27. Kirjoita edes 1-2 postausta englanniksi ja harkitse sitä, että kirjoittaisit jokaiseen postaukseen jotain englanniksi.

28. Mökkeile.

29. Järjestä suursiivous kotona ja siivoa päivän aikana talo niin puhtaaksi, kuin osaat.

30. Pidä päivä ilman internetiä ja käytä puhelinta vain, kun se on pakollista.

31. Mene tanssimaan sateessa ja leiki intiaania.

32. Ota yhteiskuvia koirien kanssa ja muokkaa ne omaan käyttöön.

33. Keksi kysymys, johon et keksi vastausta.

34. Käy vaatekaappi läpi ja poistata sieltä kaikki vaatteet, jota et käytä tai joka on käynyt pieneksi.

35.  Maalaa öljyvärimaalaus loppuun, ota siitä kuva ja julkaise se blogissa. Vaikka hävettäisi.

36. Retkeile paljon ja tee jokin video jostakin metsäretkestä, editoi se ja lataa YouTubeen.

37. Kokeile koirien kanssa jotain uutta.

38. Yritä toteuttaa kaikki tämän haasteen kohdat.

39. Kuuntele paljon klassista musiikkia ja keskity siihen, mitä kuulet.

40. Ota viltti ulos takapihalle, ota aurinkoa ja katsele taivaalle miettien, mitä pilvet esittävät. Älä anna kenkiäsi koiralle.

41. Lähde junalla isovanhempien luokse. Tämä on tullut suoritettua kyllä jo viime kesän aikana :D

42. Mene uimaan vesisateella ja normaalit vaatteet päällä.

43. Leiki rannassa veneellä ja hypi veneestä veteen.

44. Ui pelastusliivit päällä edes hetki ja yritä päästä veden alle kokonaan.

45. Puhu koko päivä englantia, menit sitten kauppaan tai olit kotona.

46. Älä sano päivään ei, eli suostu kaikkeen, mitä ehdotetaan. Aika paha :D

47. Kulje tietä suoraan niin pitkään, että on pakko kääntyä joko oikealle tai vasemmalle. Käänny vuoron perään oikealle ja vasemmalle, ettet kierrä ympyrää. Etsi kotiin google mapsin avulla, jos et muuten osaa kotiin.

48. Käy rannalla, ota aurinkoa, lue, syö hedelmiä ja ui. Kaikki tämä siis rannalla.

49. Kirjoita päiväkirjaa viikon ajan ja kirjaa siihen hyvät ja huonot asiat, sekä kaikki fiilikset.

50. Maista jäätelömakuja, joita et ole ennen maistanut.

51. Laittaudu 'hienoksi' päivänä, jona sinun ei tarvitsisi olla mitenkään laittautunut.

52. Tee kukkakimppu maljakkoon ja yritä pitää se hengissä edes kaksi päivää.

53.  Valvo koko yö niin, että näet auringonnousun - ja laskun. Sen jälkeen nuku univelat pois.

54. Kuvaa MyDay - video pikkupokkarilla ja editoi se - mutta älä julkaise sitä. Käytä kuitenkin aikaa videon tekemiseen.

55. Vietä paras kesä ja nauti siitä, äläkä ota stressiä tästä listasta.

Pakko kyllä sanoa, että tässä postauksessa oli ihan kamala homma ja monessa kohtaa sai etsiä ideoita nettipalstoilta tai miettiä päänsä puhki. Nyt on kuitenkin kesäsuunnitelmat selvillä, ja jos näistä kaikista kohdista selviän, niin saan olla ylpeä! Ja sitten haastetut:

Eileenin matkassa

Unohdettuja unelmia

Eteen ja ylös

Pennin pyörittäjä

Honig Puppen

Oli tässä vaiheessa kesää hankalaa löytää blogeja, joissa tätä haastetta ei ole toteutettu edes jossain muodossa. Kenellä se on ämpärilista, kenellä Summer bucket list. Nyt on oma osani hoidettu, toivottavasti tämä haaste lähtee kiertämään!

#321 2017 - Mitä on edessäni?

Jo jonkun aikaa olen halunnut kirjoittaa tämänkin postauksen, mutta jostain syystä se on aina jäänyt luonnoksiin lojumaan, tekemättömänä, suunnittelemattomana ja unohdettuna. Kohta on helmikuu, enkä vieläkään ole julkaissut tätä postausta. Säälittävää. Parempi silti myöhään kuin ei milloinkaan! Tämän postauksen haluan kuitenkin tehdä ja julkaista, jotta voin sitten aina palata tänne, jos tuntuu, että kaikki on jo tältä vuodelta suoritettu. Ihan kaikkia omia, henkilökohtaisempia tavotteitani, en tähän halua kirjata, sillä koen ne yksityisasioikseni, ja tiedän oikeastaan jo nyt, etten niitä pysty vuoden aikana toteuttamaan. Tähän alle on kuitenkin listattu ne tärkeimmät ja keskeisimmät asiat kuluvalle vuodelle!

• Kehittyminen ihmisenä - Koskaan ei voi olla ihmisenä kokonaan valmis, vaan aina voi parantaa itseään, keskittymiskykyään jne. Haluan oikeasti kasvaa ihmisenä vuoden -17 aikana, koska se on oikeasti jossain vaiheessa välttämätöntä. Ajatusmaailman kasvatus, itsehillintä ja keskustelukyky ovat ensisijaisesti asioita, joita haluan viedä tämän vuoden aikana oikeasti eteenpäin. Muistuttakaa tästä minua jossain vaiheessa vuotta, etten pääse tätä asiaa unohtamaan. Ei siitä sinänsä haittaakaan olisi, koska jokainen päivä kasvattaa ihmisenä ja valmistaa tulevaa elämää varten. Vuoden päästä jo kauhistelen tätä postausta ajatellen, miten olen joskus kirjoittanut näin. 

• Kehittyminen ratsastuksessa - Vaikken tänä vuonna tule luultavasti hirveän paljoa kisaamaan, enintään saman verran kuin vuonna 2016, haluan silti kehittyä ratsastajana. Vaikka kisaaminen tärkeää onkin, voi ratsastuksessa kehittyä ihan muillakin tavoin. Erityisesti haluan kasvattaa suhdettamme Ferrarin kanssa ja oppia oikeasti ratsastamaan - ennen kaikkea ymmärtämään - sitä. Muutenkin haluan oikeasti kehittyä tässä harrastuksessa paremmalle tasolle, ja uskaltaa kokeilla kaikkea uutta. Haluan haastaa itseäni ja omaa osaamistani - jos sitä ei tee, ei kehittymistä tapahdu.

•  Kouluarvosanojen ylläpito - Koska koulu vie erittäin suuren osan vapaa-ajastani, sekä ajastani muutenkin, halua myös pitää arvosanat ja koulumenestyksen sen mukaisina. En halua antaa arvosanojeni laskea tämän vuoden aikana. Vaikka koulunvaihdos ala-asteelta yläasteelle onkin syksyllä edessä, ei se oikeuta numeroita laskemaan yhtään alemmas. Ehkä opiskelutavat vaativat siinä vaiheessa päivittämistä, mutta harjoittelemalla oppii. Ainakin luullakseni.

• Blogin pystyssä pitäminen vuoden ympäri, kohtuullisen aktiivisena - Yläaste tulee sitten syksyllä viemään erittäin paljon aikaa, mutten siltikään halua blogin kuolevan. Tänne saa kuitenkin tallennettua niin hirvittävät määrät muistoja, onnistumisia ja epäonnistumisia, että haluan tallentaa ne tänne tämänkin vuoden aikana. Samalla tämä blogi on ollut minulle kuin oppimispäiväkirja - vanhoihin postauksiin palatessa huomaa oikeasti kehittyneensä eri elämän osa-alueilla. Jatketaanko samaan malliin?

• Epäonnistumisten hyväksyminen, oppiminen siihen, ettei aina mene putkeen - Vaikka tämä vähän raakaa onkin, ei elämä voi olla pelkkää ruusuilla tanssimista, nauramista ja onnistumisia. Ihmisenä olen perfektionisti, vaadin täydellisyyttä itseltäni ja suutun omista epäonnistumisistani. Tämän vuoden aikana haluan oppia hyväksymään myös ne epäonnistumiset osana oppimista. Jos ei epäonnistu, ei voi onnistua. Jos ei koskaan epäonnistu, ei onnistuminen enää tunnu onnistumiselta. 

• Luovuttaminen ei ole vaihtoehto - Luovuttaminen ei tosiaankaan ole vaihtoehto. Jos luovutan, epäonnistun. Jos jokin asia on oikeasti mahdoton, selkeällä suomen kielellä sanottuna, sen yrittämisen keskeyttäminen ei ole luovuttamista. Kuitenkaan en pidä luovuttamista mitenkään hyvänä asiana muuten kuin ihan oikeissa pakkotilanteissa, joten kaikenlainen luovuttaminen saa jäädä unholaan. Hanskoja en tänäkään vuonna aio heittää tiskiin!

• Positiivisuus, yrittäminen - Haluan yrittää kaikessa parhaani, ajatella asioista mahdollisimman positiivisesti ja olla positiivinen ihminen. Nautin elämästäni silloin kaikkein eniten, kun jaksan ajatella sitä, kuinka hyvin elämäni oikeasti on. Motokseni näiden elämäni vuosien aikana on muodostunut hyvin kliseinen, vanha ja tylsä sanonta, "kaikki tai ei mitään". Kohdallani se on kuitenkin ollut varsin osuva. Joko yritän täysillä, tai sitten en yritä ollenkaan. Useimmiten toivottavasti yritän täysillä. 

• Paras vuosi - Haluan, että tästä vuodesta tulee elämäni paras vuosi. Eihän se paras vuosi ilmaiseksi tule, mutta tästä voi tehdä parhaan vuoden. Epäonnistumisia on edessäni kasapäin, mutta voin kiertää ne, kulkea yli tai ali - ainoa oikea tie on kuitenkin mennä läpi ja kohdata epäonnistuminen. Sen jälkeen voin alkaa rakentaa tästä vuodesta sitä kaikkein parasta vuotta. Olen jo aloittanut.

• Tuntuman ylläpito ratsastuksessa - Välillä tuntuu, että tuntumani on todella epätasainen ja sen takia hevoselle epämiellyttävä. Jos sitten tämän vuoden aikana opettelisin pitämään käteni paikallaan ja vakaina, jotta kehitystä tapahtuisi. Nykyään tuntuman pitäminen on jo parempaan päin, muttei lähelläkään täydellistä. Joka tunti pitää itselleen hokea tuntumasta. Joillain tunneilla tuntuma on hyvä, joillain sitten kahta kertaa huonompi. Eiköhän se tästä ala tasoittumaan?

• Avut paremmiksi - Oma apujenkäyttöni on parantunut huomattavasti muutaman viime viikon aikana, mutta satunnaisesti esimerkiksi laukannostossa on ollut ongelmaa. Kyllä, luit oikein. Laukannostoissa. Jotenkin alan säheltämään niissä ihan liikaa, jolloin molemmat jalat menevät polvesta koukkuun ja kantapää menee ylös, jolloin itse kupsahdan nenälleni hevosen kaulalle. Näin kärjistettynä. Muutenkin haluan apuni tehokkaammiksi, siistimmiksi ja yksinkertaisesti sanottuna paremmiksi. 

• Mukautuminen hevosen liikkeisiin - Tämä asia erityisesti laukassa. Muuten istuntani alkaa olla jo ihan siedettävän näköinen, samoin mukautuminen hevosen liikkeisiin, mutta se laukka on lievästi sanottuna problem. En osaa ratsastaa laukkaa, vaan kaikki energia menee ihan jonkin muun miettimiseen. Ja sitten se siirtyminen laukasta harjoitusraviin - ei edes puhuta siitä. Vähän vielä joustavuutta kroppaan, niin hyvähän tästä tulee ;)

• Hyppääminen edes kerran vuoden aikana - Vaikka kouluratsastus tuntuukin enemmän siltä "omalta jutulta", ja estejutut ovat "vähän" hukassa, haluaisin päästä hyppäämään edes 40cm korkeita pikkuesteitä. Esteiden hyppääminen parantaa tasapainoa ja on muutenkin mukavaa mielenvirkistystä!

• Katse eteen - Tämäkään ei ole enää mikään massiivinen ongelma, mutta haluaisin sen katseen oikeasti sinne eteen. Vaikka pää suorassa olisikin, katse harhailee hevosen niskassa valitettavan usein. Tästä en ole tunneilla saanut kuulla, ilmeisesti katselen aika vaivihkaa sinne hevosen niskaan. Jos katse olisi kuitenkin edessä, olisi asento ja mukautuminen hevosen liikkeisiin paljon parempaa ja vaivattomampaa. 

• Kehittyminen Ferrarin kanssa, luottamuksen kehittäminen - Koko sydämestäni toivon, että saan jatkaa yhteistyötä tuon ponineidin kanssa koko tämän seuraavankin vuoden. Lyhyessä ajassa siitä on tullut ihan luvattoman tärkeä. En ilmeisesti ole oppinut, ettei aina kannata kiintyä. Haluan oikeasti kehittyä Ferrarin kanssa mahdollisimman pitkälle edes täällä kotikentillä. Sillä on potentiaalia, halua miellyttää (satunnaisesti) ja ennen kaikkea se on maailman paras pikkuponi, johon olen koskaan tutustunut. Stella unohdetaan nyt tässä vaiheessa - se on luku erikseen :D Haluan oppia tuntemaan tuon pikkuriiviön sielunmaailmaa paljon paremmin, ja kehittyä sen kanssa. En ole rajannut mitään tavoitetta, yleisesti ottaen vain. 

• Vähintään kahdet kisat koko vuoden aikana - Kuten jo aikaisemmin tekstissä mainitsinkin, en tule luultavastikaan hirveän paljoa kisaamaan kuluvan vuoden aikana. Parit kisat haluaisin kuitenkin päästä sutaisemaan, jotta saisin vähän vaihtelua tähän harrastukseen. Ihan vaikka C-tasolla olisi aika paineetonta ratsastaa. Katsotaan, jos sitten parin vuoden päästä starttaan jo B:tä! Olisihan se aika mahtavaa päästä joskus starttaamaan K.N.Special Ferrarin kanssa - sinne on tosin vielä jonkin verran matkaa.

• Ratsastusharrastuksen jatkaminen - Kaiken tämän edellämainitun jälkeen varmaan aika itsestäänselvyys. Tästä harrastuksesta en kyllä ole valmis päästämään missään tilanteessa irti, sen verran tärkeä osa tämä on elämääni. Olen järjettömän kiitollinen siitä, että minulla on mahdollisuus harrastaa tätä lajia ⧫. 

• Pörrin käyttäminen vähintään yksissä näyttelyissä (mahd. esitän itse) - Pörrin kanssa ei ole mitään näyttelysuunnitelmia lyöty lukkoon, eikä oikeastaan edes suunniteltu mitään, mutta olisi kiva päästä taas mukaan siihen "näyttelyhumuun" ja nauttimaan perheen yhteisestä ajasta näyttelyissä. Haaveissani on myöskin päästä joskus esittämään Pörri näyttelyissä - ihan missä tahansa. Voisihan se olla Match Show, "oikea" näyttely tai Junior Handler. Katsotaan nyt vaan, mitä vuosi tuo tullessaan.

• Harrastaminen Pörrin kanssa, vähintään yhden uuden tempun opetteleminen - Pörrin kanssa on kiva lenkkeillä ja opetella temppuja, kun motivaatiota sillä riittää (lue: silloin, kun on maksaa. Juustokin kelpaa). Yhden tempun haluaisin opettaa, katsotaan, mitä ihmettä oikein keksin. Sormet on ainakin tarkoitus opettaa loppuun mahdollisimman pian, mutta muusta en ole vielä yhtään varma.

• Kehittyminen valokuvauksessa, koodaamisessa ja kuvanmuokkauksessa - Nyt, kun käytössäni on järjestelmäkamera, on valokuvaamista paljon helpompi ja vaivattomampi opetella. Nyt olen opetellut säätämään kamerasta jotain ihan pikkujuttuja, mutta toivottavasti opin jatkossa säätelemään kameraa sitten enemmänkin. Koodaamisen opetteleminen olisi oikein kiva juttu, samoin kuin jonkun koodin ulkoa opetteleminen ja sen liittäminen muihin koodeihin onnistuneesti. Varsinaisestihan tuo viimeinen ei ole mikään tavoite. Kuvanmuokkaus on vaan niin kivaa, että haluan opetella sitä jossain vaiheessa enemmänkin!

• Väh. kahdella mökillä käyminen - Tämä haaste/asia on kyllä jo niin varma nakki, ettei tässä tule olemaan minkäänlaista ongelmaa. Mökit, joille mennään varmasti tänä vuonna, on jo päätetty, ja katsotaan nyt, saattaisiko kolmaskin tulla? Ehkä, ehkä ei. 

Kuten näistä kaikista tavotteista voi huomata, ei mikään näistä ole ns. lyhyen aikavälin tavoite, vaan jokainen vaatii paljon aikaa onnistuakseen. Vuodessa on kuitenkin paljon aikaa toteutella tätä kaikkea, joten ei hätää. Osa näistä on kuitenkin sellaisia asioita, ettei niissä ole koskaan täysin valmis tai täydellinen, joten tekemistä riittää muutamallekin vuodelle ;)

Oletko itse kirjoittanut vastaavaa postausta? Linkkaa ihmeessä, käyn lukaisemassa!

#320 Pienimuotoista kevään suunnittelua

Pörrillä on mennyt Kangasniemen reissun jälkeen oikein mukavasti! Se on tavalliseen tapaansa päässyt juoksemaan pihalla vapaana, toki alue on rajattu niin, ettei se ihan kylillä asti juoksentele. Mielellään sitä varmaan tekisikin. Ihan reissun jälkeen se oli pari päivää lievästi masentunut, eikä oikein halunnut tehdä mitään. Kotiinlähtö ei siis ilmeisesti neiti hienohelmaa miellyttänyt, mutta minkäs teet.

Aina välillä täällä ”maalla” näkee, kuinka jotkut juoksuttavat koiriaan vapaana pelloilla, hihnat vain roikkuvat kädestä ilman, että niiden pää on kiinnitetty mihinkään. Koirat tulevat luokse kutsuttaessa ja heiluttavat häntää nähdessään omistajansa niin pitkästä aikaa. Siinä iskee pieni kateuden tunne. Kateus siitä, etten koulun päätyttyä voi mennä Pörrin kanssa pellolle leikkimään, koska ei kuluisi minuuttiakaan, ja koira olisi jossain ihan muualla. Asia on nyt kuitenkin niin, ettei sitä kuulukaan pystyä pitämään vapaana kaupunkialueella. Se on hirvikoira, metsäkoira – sen luonne on kesyttämätön. Jos nyt oikein kovasti yrittäisi, voisi sitä ehkä yrittää pitää vapaana, mutta tähän *pysy luonani, sinulla on näkymätön kymmenen metrin hihna* - koulutukseen ei yksinkertaisesti ole aikaa eikä kärsivällisyyttä. Ja mitäs sitä semmoisia kouluttamaan, kun ei se ole sen käyttötarkoitus. Se on villi ja vapaa, sen kuuluu juosta metsässä monen kilometrin päässä omistajistaan. Hukkaan menisi sekin.

Satunnaisesti tekee mieli alkaa kouluttaa tuolle pikkuriiviölle agilitya, ihan vaan harrastusmielessä. Mihinkään kisoihin en kyllä sen kanssa lähtisi, kuten en minnekään leirillekään, mutta kotipihassa voisi opettaa kaikenlaista pujottelua, esteiden hyppäämistä ja keinulautaa. Se keinulauta pitäisi joko ostaa tai tehdä itse, mutta ei siinä kauaa kuono tuhisisi. Tekisi varmaan Pörrinkin hermoille ihan hyvää saada välillä vähän erilaista virikettä.

Syksyllähän opettelin Pörrin kansa pienimuotoista pujottelua kahden ämpärin avulla, ja todella nopeasti se tajusi homman nimen. Tarvitsi vain kädellä näyttää, niin se juoksi ämpäreiden välistä. Ja kesällähän sen kanssa hypittiin pieniä esteitä, ja siitä on ihan kuvatodisteitakin täällä blogissa.

Nämä haaveet sijoittuvat sitten vasta myöhemmälle kesälle, koska nyt on hankala mitään esteitä lähteä hyppimään. Temppuja voi kuitenkin opettaa ihan ympäri vuoden! Nyt Pörri osaa jo kolme sormea: peukalon, etusormen ja keskisormen. Lisäksi kasi ja maahanmeno sujuvat hyvin. Tassu ja tassut ovat myös ihan peruskauraa, mutta toki niitä voisi jatkojalostaakin.  Olisiko teillä jokin uusi temppu opetettavaksi?

Koirien irtipitoaika päättyikin sitten joulukuussa, ja nyt edes metsäretkien yhteydessä Pörriä ei saa pitää vapaana. Sinänsähän tämä on aika harmi juttu, mutta onpahan edes se aidattu piha. Pörri saakin sitten haudutella näitä hirviasioita reilun puolen vuoden ajan, ennen kuin sitä saa seuraavan kerran pitää vapaana. Toki kesämökillä jollekin saarelle mentäessä saa sitä varmaan pitää vapaana, kun ei se siitä mihinkään uimaan lähde. Pitäisi kai koputtaa puuta siinä vaiheessa.

En sitten tiedä, milloin seuraavat näyttelyt ovat tulossa. Kai Pörriä on sitten tarkoitus niihin näyttelyihinkin kuskata jossain vaiheessa vuotta, mutta aikaisimmillaan helmikuussa. Jotain helmikuun näyttelyitä on jo silmän neljäsosassa kurkittu, mutta mitään ei ole lyöty vielä lukkoon. Tässä tammikuussahan on / oli maailmannäyttelyt Helsingissä, mutta niitä ei tosissaan harkittu.

Muita suunnitelmia ei sitten varsinaisesti tälle vuodelle olekaan edellä mainittujen lisäksi. Perus tottelevaisuuskoulutusta, vanhojen temppujen hiomista ja rentoa yhdessäoloa tietenkin harrastellaan, ja katsotaan, jos vuoden mittaan löytyisi joku uusi harrastuskin. Tokoakin saattaisi olla hauska kokeilla, mutta mitään paineita ei tosiaankaan oteta. Mennään, miten mennään. Pääasiahan tässä on se hauskanpito!

Talven myötä Pörrillä on satunnaisesti ’’juomisvaikeuksia’’, eli se ei juo niin paljoa kuin kesäisin. Syömistäänkin se säätelee jonkin verran, mutta kyllä se ruoka maistuu. Ehkä se ei talvella sitten tarvitse ihan niin paljoa ravintoa tai vettä, kun ei normaaliin tapaan maistu. Turha tästä on mitään huolestua, kun ei ole nestehukan tai nälkäkuoleman partaalla ollut, eikä sinne päin ole menossakaan. Kunhan kevät koittaa, niin kyllä Pörrikin siitä virkistyy!