IKUINEN ALKEISRATSASTAJA kirjoitti juuri äskettäin erittäin hyvän postauksen aiheesta MILLAINEN ON HYVÄ HEVONEN. Vaikka postaus olikin erittäin hyvin kirjoitettu, halusin itse pureutua asiaan vieläkin tarkemmin. Minulla on kohtuullisen vahva mielipide asiasta, ja toivon, että saan purettua tähän valkoiseen tekstikenttään edes jotain...
Jokainen luokittelee hyvän hevosen eri tavalla, mutta onko sitä yhtä ja ainoaa hyvää hevosta? Täytyykö jokaisen päästä joskus ratsastamaan hyvällä hevosella? Onko jokainen hevonen omalla tavallaan hyvä hevonen? Täytyykö hyvän hevosen osata piffit, paffit, piruetit ja sulut ja kaiken päälle hypätä 165cm kevyesti? Onko hyvä hevonen hyvä hevonen, jos se osaa mennä nipin napin oikein päin, tai jos se ei osaa tehdä laukanvaihtoa? Onko hyvällä hevosella oltava hyvä luonne, vai hyvä suorituskyky? Muumuassa näihin kysymyksiin haluan vastata tässä postauksessa, ja vaikka kuvia ei ole hirveästi ja uusia kuvia ei ollenkaan, toivon edes jonkun lukevan tämän pitkän postauksen loppuun saakka.
 |
| Oskari-ori ❤ |
Aloitetaan ensimmäisellä kysymykselläni, joka kuului siis seuraavasti: Onko yhtä ja ainoaa hyvää hevosta tai hevostyyppiä?
Jollekin hyvä hevonen on hevonen, jonka koulutustaso on VaB kouluratsastuksessa ja esteillä vähintään 115cm. Jollekin ihmiselle hyvä hevonen on puolestaan paras ystävä, elämänkumppani ja harrastuskaveri, jonka kanssa saa kehittyä omaa tahtiaan ja olla oma itsensä. Mielestäni osa hevosista on kapasiteetikkaampia kuin osa, mutta ne eivät välttämättä ole jokaiselle niitä täydellisimpiä hevosia. Vaikka hevonen on kapasiteetikas ja hyvä johonkin tiettyyn ratsastuksen lajiin, ei se välttämättä ole juuri sinulle se hyvä hevonen.
Jos halutaan purkaa asia atomeiksi ja vääntää rautalangasta, niin itse ainakin erittelen kapasiteetikkaan ja hyvän hevosen. Totuus on vaan se, että kehittyneistä jalostusmenetelmistä huolimatta kaikki hevoset eivät vaan ole yhtä kapasiteetikkaita kuin toiset. Jokainen hevonen on siltikin hyvä hevonen omalla tavallaan. Toivon, että jokainen hevonen saa olla jollekin ihmiselle hyvä hevonen, sillä ne kyllä ansaitsevat sen.
Ei, ei todellakaan ole olemassa yhtä ja ainoaa hevostyyppiä, ainakaan sellaista hevostyyppiä, joka olisi jokaiselle ihmiselle hyvä hevonen. Jokaiselle ihmiselle on omanlainen hyvä hevonen - onhan hevosiakin erilaisia, kuten meitä ihmisiäkin.
Täytyykö jokaisen päästä joskus ratsastamaan hyvällä hevosella?
Uskon vakaasti, että jokaiselle ihmiselle on juuri sopiva, juuri täydellinen hyvä hevonen. Osa ihmisistä nimittää sellaista hevosta "the hevoseksi", osa omaksi kultamussukaksi ja osalle se on "vain" täydellinen hevonen, se oma pieni kullannuppu. Jokaisen ihmisen (puhun hevosihmisistä) kuuluisi joskus kohdata hevonen, jonka kanssa kemiat kohtaavat ja yhteistyö toimii. Sen ei tarvitse toimia heti, mutta kun kovan työn tulokset huomaa, huomaa myös itse olevansa ylpeä tekemästään työstä. Ehkä puhun sekavia, mutta haluan vain sanoa, että jokaisen ihmiseen täytyy joskus kohdata se elämän hevonen, hyvän mielen hevonen ja hevonen, joka antaa voimia silloin, kun on vaikeaa.
Täytyykö hyvän hevosen osata piffit, paffit, sulut ja vaihdot ja hypätä päälle 165cm kevyesti?
Jollekin tämä olisi hyvä hevonen, silloin se on hänelle se hyvä hevonen, josta tulee elämänkumppani ja harrastuskaveri. Kaikki hevoset eivät kuitenkaan kykene tähän, mutta ovatko ne sitten huonoja hevosia? Eivät, niiltäkin voi oppia kaikenlaista - harva hevonen kykenee GP-tasolle koulu-ja esteratsastuksessa.
Riippuu erittäin paljon omasta ajatusmaailmasta, miten ajattelee hyvän hevosen. Ymmärrän, etteivät maailman huippuratsastajat välttämättä halua kisaratsukseen kaltoinkohdeltua risteytysponia, jonka kapasiteetti ei riitä edes helppoon A:han, mutta jollekin tämä on täydellinen hevonen. Hyvä hevonen.
Joku "puskaratsastaja" taas ei missään nimessä halua kuumaa, kaiken yli hyppäävää esteratsua, vaan rauhallisen suomiputen itselleen mukavaksi harrastuskaveriksi. Ei kaikkien tarvitsekaan haluta samaa asiaa, ei missään nimessä.
Hyvän hevosen ei siis välttämättä tarvitse osata kaikkia piffeistä ja paffeista 165cm okseriin, jos omistaja ei sellaisia taitoja hevoselleen tarvitse tai halua. Ei kukaan kuitenkaan olisi siellä maailman huipulla ilman niitä ilmeikkäitä huippuhevosia - ne ovat aivan yhtä hyviä hevosia arvoltaan, kuin kuka tahansa hevonen, jonka sukua ei edes tunneta. Arvoltaan kaikki hevoset ovat loppujen lopuksi samanlaisia, vaikka myynti-ilmoituksista ei niin voisi päätellä.
Onko hyvä hevonen hyvä hevonen, jos se ei osaa vielä kulkea oikein päin tai tehdä laukanvaihtoja?
Tämäkin asia riippuu hevosen omistajan ajattelutavasta niin suuresti. Yllä jo mainitsinkin, että huippuratsastajat eivät välttämättä tällaista hevosta haluaisi, mutta joku saattaa haluta projektihevosen, jota hän vie itse eteenpäin, kasvattaa luottamussuhdetta ja pitää sitä tärkeämpänä kuin laukanvaihtoja.
Jokainen hevonen on hyvä hevonen, vaikkei se kaikkia maailman temppuja osaisikaan. Jokaista hevosta voi viedä eteenpäin oikeanlaisella koulutuksella ja käsittelyllä, oli se sitten millaisesta ympäristöstä tahansa, muuta on turha väittää. Ja huomatkaa, etten sanonut, että jokainen hevonen on koulutettavissa VaB-tasolle asti, tai että jokaiselle hevoselle on mahdollista hypätä estekisoissa 150cm.
Onko hyvällä hevosella oltava hyvä suorituskyky vai hyvä luonne?
Tavoitteellisella kisaratsastajalla etusijalla olisi luultavastikin hyvä kapasiteetti ja suorituskyky, mutta myös luonne on ehdottoman tärkeä. Kisapaikoilla täytyy osata käyttäytyä tilanteessa kuin tilanteessa, eikä aktiivisesti kisaavalla välttämättä olisi intoa ryhtyä kitkemään huonoja käytöstapoja pois kisakauden alkaessa...
 |
| Vesselin kanssa sujui alkusyksystä/loppukeväästä oikein kivasti. |
Tavalliselle harrastelijalle tärkein on varmasti luonne, eikä se ilmiömäinen suorituskyky. Itse, jos olisin hankkimassa hevosta, ja juuri sitä omaa hevostani, pitäisin luonnetta enemmän arvossa kuin suorituskykyä. Olisi tietenkin hyvä, jos hevonen veisi minua eteenpäin / pääsisimme yhdessä eteenpäin, mutta tässä tilanteessa en projektihevosta ottaisi itselleni, varsinkaan ensimmäiseksi hevoseksi.
Kummatkin ovat tavallaan tärkeitä, mikä kenellekin sopii, mutta itse pidän tosiaankin sitä hyvää luonnetta arvossa enemmän. Vaikka ihailenkin salaa niitä GP-tason kouluratsuja ja kevyesti 160cm ylittäviä hevosia, sisimmässäni tiedän, etten välttämättä olisi onnellisimmillani sellaisen hevosen kanssa.
Menipäs sekin sitten syvälliseksi...
 |
| Kisatreeniä Lupiinin kanssa loppukeväästä |
Jos pientä tiivistystä haluan tästä postauksesta vetää, olen varma, että jokaiselle on hyvä hevonen. Jokainen hevonen tai eläin ylipäätään ansaitsee olla jollekin se hyvä hevonen/eläin ja antaa itsestään muille. Jokaiselta hevoselta oppii, ja jo pelkästään se kertoo, että kaikki hevoset ovat hyviä. En luokittele hyvää hevosta koulutustason tai kapasiteetin, tai varsinkaan ulkonäön perusteella, vaan ihastun hevosen luonteeseen.
Kohdallani se tarkoittaa siis sitä, että rakastun jokaiseen kohtaamaani hevoseen, koska jokainen on opettanut minulle jotain ja tulee varmasti opettamaankin.
Olkaa kiitollisia saadessanne hevosystävän, koska ne ovat ainutlaatuisia. Kerran elämässäsi haluat kohdata elämäsi hevosen, jonka kanssa elät hamaan ikuisuuteen ja kuolette samaan aikaan laitumella. Sinä ansaitset sen ja hevonen ansaitsee sen. Rakasta jokaista hetkeä, jonka vietät minkä tahansa hevosen kanssa, oli se sitten HeC tai VaB, hyppäsi se sitten 10cm tai 160 cm - arvosta jokaista!
Enää en löydä sanoja tähän aiheeseen liittyen, mutta toivon, että jokainen, joka tämän luki, sai jotain irti tästä postauksesta ja mietti edes kahden pienen sekunnin ajan sitä, miten itse kohtelee jokaista hevosta ja miten luokittelee ne. Toivon, että seuraavan kerran ratsastustunnille mentäessä mietit kahteen kertaan, ennen kuin yrität vaihtaa saamaasi ratsua johonkin toiseen.
