#403 Koe matka Viroon uudella tavalla

Useimmiten ihmisten lähdössä laivalla Tallinnaan he maihin päästyään kiertelevät Tallinnan keskustassa ja saattavat käväistä esimerkiksi minigolfaamassa tai Pärnussa. Ei siinä mitään, mukava, helppo, tuttu ja turvallinen tapa viettää pitkä viikonloppu. Oletko kuitenkaan koskaan miettinyt, millaista olisi viettää loma hiukan eri tavalla, omaperäisemmin ja paremmin maahan tutustuen? Oletko miettinyt, millaista olisi yöpyä jossain muualla kuin tavanomaisessa hotellissa Tallinnan keskustassa? Minä olen. Ja sen myös toteutin.

Nyt olisi aika käydä läpi lähes parin kuukauden takainen matka Viroon. Toteutimme sen hiukan eri tavalla kuin useimmat, jotka laivalla Viroon lähtevät. 

Matkamme lätäkön toiselle puolelle alkoi koulujen päättäjäisiä edeltävänä viikonloppuna, joka itse asiassa oli vielä toukokuun puolella. Lähdimme lauantaiaamuna matkaan ja parin tunnin laivamatkan jälkeen saavuimme Tallinnaan. 

Olimme ottaneet automme mukaan matkaan, jotta pääsimme kohteeseemme. Noin tunnin matkan päässä Tallinnan keskustasta sijaitsee kaunis, 1700-luvulla rakennettu Sagadin kartano. Tarkemmin se sijaitsee Länsi-Virumaalla pohjoisessa Virossa. Jos oikein muistan, joku rakennus Sagadin "pihalla" on joskus toiminut tallina ja siellä on toiminut siittola. 

Sagadin kartano loistaa kauniin vaaleanpunaisena hienoine koristeluineen ja sen kummallakin puolella on pitkänpuoleiset rakennukset, joista toinen toimii hotellina ja toinen metsämuseona. Mikäli haluaa varsinaiseen kartanoon päästä sisälle, joutuu maksamaan muutaman euron. 

Kartanon takana on suuret puistot ja nurmialueet, lampi ja maaseutua silmän kantamattomiin. Paljon kaunista kuvattavaa! 

Näin alkuun huomautuksena: jos harkitset matkaa kohti Viron maaseutua, varustaudu hyttysmyrkkypulloilla. Missään en ole nähnyt yhtä paljoa hyttysiä kuin Virossa! 

Ensimmäisenä päivänä kiertelimme Sagadin kartanon lähiympäristössä, heitimme kamat hotelliin, söimme ja lähdimme ajamaan kohti ensimmäistä kohdettamme. Hotellihuoneista sen verran, että ne olivat älyttömän siistit, hyvinpidetyt ja riittävät! Löytyi suihku, pari sänkyä, vessa sekä "olohuone", jossa oli pöytä ja sohva. 

Sagadista ajoimme Lahemaan kansallispuistoon käppäilemään. Matkaa oli puolisen tuntia. Paikan päällä oli hyvät opasteet ja monenlaisia retkivaihtoehtoja. Hyttysiä riitti niin, että valokuvaaminen oli käytännössä mahdotonta. Itse retkireitti, jonka menimme, oli kuitenkin helppokulkuinen ja aikalailla normeja vastaava. Lahemaan kansallispuisto ei siis sinänsä sykähdyttänyt muuten kuin hyttysmäärältään, mutta joka tapauksessa käymisen arvoinen paikka!

Parkkipaikan läheisyydessä oli muutama "torppa", joissa oli esillä valokuvia sekä eräänlainen museo. Valitettavasti tietotekstit olivat muistaakseni vain Viroksi/lisänä lyhyt teksti englanniksi. 

Lahemaan kansallispuistosta ajoimme syömään kohtuullisen lähellä olevaan ravintolaan, jota tosin jouduimme etsimään jonkin aikaa. Ruokaa jouduimme odottamaan lähemmäs tunnin, mutta ruoka oli hyvää ja vatsansa sai täyteen. Siitä lähdimme kävelemään läheiselle rannalle, joka oli monta kilometriä pitkä hiekkaranta, luonnollisesti Itämeren rannalla. Vesi oli vuodenaikaan nähden hyvin lämmintä, ja päätimmekin palata samaan paikkaan seuraavana päivänä.

Hyvin nukutun yön jälkeen söimme rauhassa aamupalan Sagadin hotellin yhteydessä olevassa "ruokalassa". Aamupala oli aivan ihana ja ruokatila rauhallinen sekä tunnelmallinen. Aamiaisen jälkeen pakkasimme tavaramme hotellihuoneista takaisin laukkuihin, luovutimme huoneiden avaimet ja lähdimme ajamaan kohti toista lähistöllä olevaa kartanoa, Vihulaa. Vihulaankin ajomatka oli jotain puolen tunnin pintaan. 

Vihula oli "paremman väen paikka", kartano oli järkyttävän suuri ja pihapiiri puistomainen ja avara. Itse pidin henkilökohtaisesti enemmän Sagadin tunnelmasta, Vihula oli omaan makuuni turhan suuri. Vihulan kartanon ympäristössä oli ties mitä minigolfratoja ja kylpylöitä. Lisäksi sieltä löytyi parin kilometrin luontopolku, joka oikeasti lähenteli kilometriä. Maisemat olivat kuitenkin miellyttävät, mutta pettymys oli suuri reitin "loppuessa kesken". 

Vihulassa aikaa vierähti kuitenkin aikaa jonkin verran, koska tällä kertaa kuvailimme enemmän kuin edellisissä kohteissa. Nälkä kuitenkin tuli, joten lähdimme (taas) ajamaan kohti päivän varsinaista pääkohdetta, edellisenä päivänä löytämäämme rantaa. Ensin kävimme kuitenkin syömässä ruokaa samassa paikassa kuin edellisenäkin päivänä, nyt ruoka tuli hiukan nopeammin. 

Ranta oli sanalla sanoen mahtava, reilusti yli kilometrin mittainen hiekkaranta, rantapolku ja ties kuinka paljon tilaa. Pääosin saimme olla aikalailla omassa rauhassamme, muutamia ihmisiä kohtasimme. Tai no, ihmisiä oli, mutta niin oli lääniäkin, johon asettua. 

Nautimme rannalla monta tuntia, jonka jälkeen jouduimme suuntaamaan kohti Tallinnan satamaa. Iltalaivalla palasimme kotiin monta uutta muistoa kainalossa. 

Reissuna tämä oli ehdottomasti käymisen arvoinen ja mukava, enkä edes olisi halunnut viettää matkaani Tallinnan keskustassa/muissa niin kutsutuissa turistirysissä. Sagadin kartanoa suosittelen ehdottomasti, henkilökunta oli mukavaa ja ruoka älyttömän hyvää! Suosittelen myös kokeilemaan erilaista tyyliä toteuttamaan viikonlopun loma.

Kuvattavia kohteita ja kauneutta oli hurjan paljon, eikä sitä fiilistä pystynyt edes tallentamaan kuviin. Ottamiini kuviin en ole kovinkaan tyytyväinen: en saanut niihin sitä tunnetta, jota niihin hain.

KIINNOSTIKO TÄLLAINEN POSTAUS MILLÄÄN MUOTOA?

JAKSATTEKO LUKEA JATKOSSAKIN MATKAPOSTAUKSIA?

MITÄ PIDITTE POSTAUKSEN TOTEUTUSTAVASTA?