7.12.2018

#416 Joukossa se tyhmyyskin tiivistyy

Välillä Alman ja Pörrin kuvia katsellessa tulee mietittyä, että onko niillä kaikki muumit laaksossa ja järjissään - sen verran älyttömältä niiden leikki välillä näyttää. Ja no näin alkuun, väärinkäsityksiä ehkäistäkseni, ei, ne eivät tappele yhdessäkään julkaistussa kuvassa. Siihen liittyen onkin tullut Instagramin puolella muutama kysymyskin.

Oma kuvienjulkaisurajani menee tappelemisessa yms. negatiivisessa toiminnassa. En julkaise, enkä tule julkaisemaankaan kuvia, joissa koirat tappelevat. Ensinnäkin, ne tappelevat hyvin, hyvin harvoin ja silloin kun tappelevat, se ei kestä kauaa. Kyseisissä tilanteissa oma keskittymiseni ei ole kuvissa, vaan tilanteen rauhoittamisessa. 
Olen julkaissut ja tulen julkaisemaankin kuvia, joissa koirat leikkivät ja nahistelevat, koska mielestäni se linkittyy selkeästi koirien elämään. Ainakin minun koirieni elämään se kuuluu ihan jokapäiväisesti. Lisäksi leikkimiskuvat ovat omaan makuuni jopa miellyttävämpiä ja viihdyttävämpiä katsoa, kuin pelkät puolihuolimattomasti otetut potrettikuvat. Tämä ihan vain selvennykseksi :)

Sen pidemmittä puheitta haluan päästää teidät nauttimaan näistä uusimmista pelmuamiskuvista, jotka vielä valitettavasti ovat hyvin syksyisissä ja harmaissa tunnelmissa. Toivottavasti tänne eteläiseen Suomeenkin saataisiin pian kunnon lumikerros. Toisihan se valkoinen lumipeite mukavaa väriä ja pirteyttä kuviinkin...


Osa näistä kuvistahan on jo näkynyt aikaisemmin Instagramissani, ja tämän varmasti jotkut huomaavatkin - erityisesti instagramini aktiivisimmat seuraajat. Muokkasin nämä kuvat kuitenkin hiukan eri tavalla ja samalla kokeilin erilaisia Polarrin presettejä. Mielestäni yksi niistä toimi mukavasti näiden kuvien kanssa ja toi niihin erilaista ilmettä, kuin mikä kuvissani useimmiten näkyy. 
Muutenkin hain näihin kuviin hiukan savuista ja sumuista tunnelmaa, ja yritin tuoda esille tätä Suomen uusinta välivuodenaikaa. Tästä vuodenajasta en nauti kovinkaan paljoa, mutta kuviin saa tuotua mielestäni mukavan tunnelman pienellä muokkauksella.

Alma on saanut syksyn aikana kivasti lisää lihasta ja voimaa, ja sen kunto on kasvanut todellakin kohisten! Se ei myöskään anna Pörrin enää pomottaa itseään samalla tavalla, kuin sen ollessa nuorempi. Nyt leikkiessä ääntelevät siis kumpikin, kuulostaen hurjilta pedoilta (eli siis lähinnä apinoilta) ja körmyyttäen toisiaan. Päivästä riippuen juostaan kovaa tai keskitytään painiin muutaman neliömetrin alueella.



 Kuvassa ei ole läskiä, vaan Pörrin irtonahkaa. Ihan vain huomatuksena, jottei väärinkäsityksiä synny.




Tähän ne leikit yleensä loppuvat - jompikumpi heittäytyy selälleen tai mahalleen, eikä enää lähde leikkiin mukaan :D

Tässä postauksessa ei kyllä ollut päätä eikä häntää, mutta toivottavasti kestätte... Hankala ylipäätään kirjoittaa hyviä postauksia, koska kunnon kuulumisia ei käytännössä ole elämän junnatessa samaa tasaista rataansa päivästä ja vuodesta toiseen. Pahoittelut siis tästä.

Ihanaa joulukuunjatkoa <3

2 kommenttia:

  1. Ihania kuvia, jälleen kerran! :)
    Näistä kahdesta tulee aina vaan toi oma koira mieleen, ulkonäössä on paljon samaa sekä eleet/ilmeet muistuttaa niin paljon meidän koiraa.

    VastaaPoista

Kommentoithan edes jotain, se merkitsee paljon! :)