#398 Symphonyn kisat 3.6

Superhieno Fani, joka tsemppasi älyttömän hienosti <3 Kaikista kuvista muuten kiitokset Sylvialle, isälleni ja äidilleni! Yksinkertaisuuden vuoksi kaikissa kuvissa kuitenkin lukee siskoni nimi :)

Varautukaa pitkään kuvaryöppyyn ja superpitkiin teksteihin! 

Jo melkein heti Symphonylla aloitettuani sain tietää, että siellä järjestetään 3.6 harjoituskoulukisat. Arvoimme opettajan kanssa jonkin aikaa luokkia, ja alunperin minun piti mennä Tangolla kaksi luokkaa, HeC ja elämäni ensimmäinen HeB. Sattumusten kautta päädyimmekin siihen, että menen Tangolla helpon C:n ja itselleni uudella ratsulla Fanilla helpon B:n. 

Hörhör, kaverit kiinnosti <3 Kuvat ovat muuten verkasta, koska itse rata mentiin maneesissa. Osa saattaa olla hiukan sumeita hiekkapölyn takia, toivottavasti ei haittaa! :)

Ennen kisoja kävin Fanin selässä kaksi kertaa, eli kisat olivat kolmas kerta herran selässä. Fani on hyvin erilainen verrattuna Tangoon, joten kulttuurishokki oli (ja yhä on) suuri. Eikä se pienin ero ole reilun yhdentoista sentin kokoero, säkää Fanilta nimittäin löytyy ainakin 165cm... Lisäksi oikein liikkuakseen Fani tarvitsee vahvan jalan, vakaan käden ja paljon itseluottamusta ratsastajalta. 

Luonteeltaan Fani on oikea herrasmies, mutta hiukan säikky. Yllättävät rasahdukset tai liikkeet silmäkulmassa saattavat olla pieni ongelma, mutta rohkaisulla niistäkin selvitään ihan hengissä.

Koska kummallakaan hevosista en ole paljoa mennyt, oli kisatavoitteena vain päästä läpi, pitää hevonen rentona ja ennen kaikkea nauttia ratsastamisesta. En lähtenyt, enkä koskaan tule lähtemäänkään, kisoihin voittamaan, vaan hakemaan kokemusta sekä itselleni, että hevosille. 

C-ratana toimi tällä kertaa HeC E.B Special 2015. Teknisesti rata on hyvin helppo ja siitä saa hyvät prosentit jo pelkillä tarkoilla teillä & suorituksilla. Siltikin pyrin vain tasaiseen suoritukseen. C:n verkassa Tango oli ihan älyttömän hyvä ja rento pienen alkukankeuden jälkeen! Se ei varmaan koskaan ole ollut allani niin hyvä, tasainen ja luottavainen. Olo selässä oli aivan mahtava! En pojalta vaatinut ihan hirveitä verryttelyssä, vain energistä liikkumista, apujen täsmällistä kuuntelua ja rentoutta. 

Alkuverryttelyssä en vielä hakenut kovin lennokkaita lisäyksiä, vaan pyrin vain hakemaan pieniä muutoksia ravin sisällä, jotta saisin pohkeen paremmin läpi. Radalla askeleenpidennyksestä tuli 6, mutta se tuntui hitaalta, vähän punkemiselta. Askel olisi saanut venyä enemmän.

Tein paljon siirtymisiä niin askellajien sisällä kuin niiden välilläkin, hurjasti voltteja, ympyröitä ja kiemurauria, sekä tein muutamat rataan tulevat kohdat. Tällä kertaa sain pidettyä itseni rentona ja pystyin jopa vaatimaan hevoselta asioita. Annoin Tangon mennä aika pitkällä ja rennolla kaulalla, jotta se ei jännittäisi muuttunutta kotipaikkaa - ihan löysäilyksi verryttely ei kuitenkaan mennyt, koska sain avut kivasti läpi ja poni tuntui hyvältä.

Hienoin hörökorvapappa <3 (Ja hyvin pölyinen kypärä...)

Pätkittäin verkassa saatiin irti kivaa liikkumista, itse voisin tosin lopettaa könöttämisen, vaikka askelissa istuminen onkin hankalaa :D

Radalle päästessäni näytin Tangolle nopeasti tuomaripöydän kummastakin suunnasta, jottei se koituisi kohtaloksemme radalla. Oikeaan kierrokseen ei ollut mitään ongelmaa, mutta vasemalla tuomaripöytä piti ohittaa muutamaan kertaan, jotta siitä päästiin ohi ilman jännitystä tai sivuhyppyjä. 

Kerrankin istun selässä jotenkuten järkevästi :D

Pillin viheltäesäs lähdin ratsastamaan rataa rennoin mielin, tarkoituksena vain ratsastaa tarkka ja huoliteltu rata, jossa itse asiassa onnistuinkin mielestäni hyvin. Tiet sain ratsastettua tarkasti, mutta ravissa olisi saanut olla enemmän voimaa ja pontevuutta - mieluummin kuitenkin näin päin, saimme ainakin rennon suorituksen! 

Ravissa Tango oli ihan älyttömän hieno <3

Ratapaperi on aika täynnä tasaisia numeroita, pääasiassa kutosta ja kuusi puolta. Huonoimmat numerot (5,5) tulivat siirtymisestä vasemmasta harjoituslaukasta harjoitusraviin ja lopputervehdyksestä, jotka kummatkin olivat kiireisiä ja pysähdys huojui, vaikka olikin hyvin linjalla. Muutama huippukohtakin radassa oli, keskikäyntilävistäjästä ja pysähdyksestä napattiin paperiin pyöreä kahdeksikko, oikeasta harjoituslaukasta 7, oikeasta laukkaympyrästä 7,5, keskikäynnistä 7 ja laukkaympyrästä vasemmalle 7. 

Ylläolevassa käyntikuvassa Tango on mielestäni todella kivassa, rennossa muodossa, kävelee kivasti selkänsä läpi ja itse istun järkevästi selässä <3

Loppukommenteissa arvosanat olivat teistä sekä istunnasta 6,5 ja ratsastajan vaikutuksesta hevoseen 6. Tekstinä luki "tasainen suoritus, lupaavia laukkaosuuksia, ravi saisi olla aktiivisempi". Prosentteja kerrytettiin siis 64.286 ja puolen pisteen erolla voittajaan nappasimme toisen sijan sekä sinisen ruusukkeen! Sijoitus tuli ihan puskista ja radan jälkeen hymyilin kuin hangon keksi. Lähdin hakemaan vain puhdasta, rikkeetöntä rataa, mutta saimmekin toisen sijan ja prosentit, jotka ovat lähellä ennätysprosenttejani! 

Kunniakierroksella Tango halusi lähteä ohittamaan voittajaa ja porhalsi innoissaan ympäri kenttää korvat hörössä <3 

Alla vielä C:n rata Tangon kanssa, kurkatkaa ihmeessä jos kiinnostaa!

Radan jälkeen vein Tangon talliin ja lähdin verryttelemään päivän toista ratsua, Fania, elämäni ensimmäiseen B-tason rataan.Kyseinen rata (HeB:0 2009) oli ensimmäinen ratsastamani HeB-tason rata, eivätkä odotukset todellakaan olleet korkealla, koska olin Fanilla mennyt vain kaksi kertaa ennen kisoja. Onneksi minun ei kuitenkaan annettu startata ceetä, koska pärjäsimme beessäkin ihan kivasti :) 

Verryttelyssä Fani tuntui kivalta alkujännityksen jälkeen, joskin se oli hidas. Otin raipan vielä verryttelyyn avuksi, jonka jälkeen herra vähän heräsi ja askellajit alkoivat sujua paremmin. Peräänantoa ja rentoa muotoa ei vielä oikein löytynyt, mutta pätkittäin Fani oli oikein kiva. 

Verryttelyn aikana kävin ennen B-luokan alkua kävelemässä ja ravailemassa maneesissa ja näyttämässä paikat, kun se kerran oli mahdollista. Tuomarinpöytä vähän ihmetytti, mutta siitäkin päästiin yli. 

Lorppakorva <3

Pillin vihellettyä aloitin radan samoilla tavoitteilla kuin edellisenkin radan - nyt tosin olisin tyytyväinen jo läpipääsystä :D  Radalla Fani oli vähän löysä (ts. en uskaltanut ratsastaa sitä kunnolla eteen ja napakaksi, koska en ollut varma sen reaktioista), joka puolestaan vähensi pisteitä. Rataan olen joka tapauksessa tyytyväinen, koska sain ensimmäisestä B-tason radastani 60.6%! Jollekin tämä saattaa kuulostaa älyttömän vähältä ja "huonolta" suorituksesta, mutta itselleni tämä oli jo suuri voitto osallistua tämän tason luokkaan. 

Jonkin aikaa nimittäin mietin, uskallanko lähteä Fanilla ollenkaan kisoihin, varsinkaan kisaamaan beetä. Todella monet kuitenkin tsemppasivat osallistumaan, joten lähdin sitten riskillä ja rennoin mielin kisaamaan. Lopullinen sijoitukseni oli tässä luokassa 3., mutta jäin siltikin sijoitusten ulkopuolelle vain kahden sijoittuessa. 

Hörhör, Fani on ihanan näköinen tässä kuvassa <3

B:n rata ei ollutkaan niin tasainen kuin C:n rata. Itse radalta huonoimmat pisteet olivat 5,5, jotka tulivat alkutervehdyksestä (ei aivan suorassa) ja pysähdyksestä & neljän askeleen peruutuksesta, jolloin Fani vastusteli edestä, koska en valmistellut kunnolla, mutta kuitenkin astui hyvin taaksepäin. Alakerrassa tosin oli kaksi numero vitosta lennokkuudesta & kuuliaisuudesta. Kumpikin olivat omia virheitäni, mutta en voi ihmeitä kahdella ratsastuskerralla odottaakaan. Tekstinä alakerrassa luki "hevonen kulkee liian pitkänä, parempi tosin laukkaosuudella, muuten erittäin tasaista!". 

Radan aikana en tosiaan uskaltanut ratsastaa Fania kunnolla, koska tavallaan hiukan jännitin sen reaktioita. Ensi kerralla sitten vähän rohkeammin, mutta tästä on todella hyvä jatkaa treenailuja kesän läpi, syksyllä sitten seuraaviin kisoihin :) Kisoista jäi älyttömän hyvä ja positiivinen fiilis ja kisakuume nousi esiin entistäkin vahvemmin. Tästä jatketaan treenejä, palaillaan kuulumisten ja ainakin toivottavasti uusien ratsastuskuvien parissa!

#337 Takkulan kisat 7.4

Bloggausinto on ollut todella alhainen viime aikoina koulukiireiden ja huonosti menneiden ratsastustuntien takia. Jaksaminen on ollut aika pohjamudissa moneltakin osin, ja erityisesti ratsastustunneilla on tuntunut, ettei mikään oikein onnistu. Laukannostot ovat yhtä kidutusta ja harjoitusravissa (ja ihan muutenkin) istunta on mennyt huonompaan suuntaan. Kädet heiluvat, en pysty istumaan alhaalla, ja apujenkäyttö on turhan ”kilttiä”, enkä vaadi hevoselta tarpeeksi. Katsotaan, jos tästä kuitenkin noustaan.

Sain radastani jopa videon, mutta koska en omista YouTube - tiliä ja video on liian suuri lisätäkseni sen bloggeriin, meidän täytyy nyt pärjätä parilla screenshotilla, jotka sain otettua videolta. Aluksi tarkoitukseni oli myös laittaa videolle tuomareiden kommentit (ja sen teinkin), mutta koska en saa videota lisättyä, kirjoitan ne normaaliin tapaan tuonne alemmas. Toivottavasti kuitenkin pidätte postauksesta!

Tässä postauksessa en kuitenkaan halua valitella omaa ratsastusta, vaan kirjoittaa 2.4 olleista kisoista, joihin loppujen lopuksi meninkin Ventolla, joka toimii jatkossa kisaratsunani, ainakin näillä näkymin. Kisat järjestettiin Takkulassa, Lahdessa. Rusthollista Takkulaan ajoi n. tunnin verran, ja matkan aikana ehtikin sitten jutustella kaikenlaista hevosten sairauksista itse kisasuoritukseen ja sen etukäteispuintiin. Matka sujuikin hyvin sutjakasti jutustellessa, ja paikan päällä pääsin nopeasti selkään.

Videosta suuret kiitokset @venkkuuuw, ja samoin luvasta käyttää videota eri tavoin ❤

Luokka, jonka menin, oli HeC:2 2000, joka ei varsinaisesti ole (tai sen ei ainakaan pitäisi olla) mitenkään erityisen vaikea ohjelma - siitä saa hyvät prosentit pelkästään oikeassa askellajissa ja oikealla tiellä pysymisestä. Mitään taipumista tai peräänantoa ei vaadita, pelkästään oikea askellaji ja teiden seuraaminen. Tässä ohjelmassa oli 22 lähtijää, joista viisi oli Rusthollista. 

Ehdin tehdä sopivan pituisen verryttelyn, ensin pikkumaneesissa ja sen jälkeen kentällä + hetki ison maneesin verryttelyalueella. Sain Venton verryttelyssä kivaksi, mutta en tarpeeksi reaktiiviseksi. Tämä johtikin radalla laukannoston ja askeleenpidennysten epäonnistumiseen. Muutenkin laukannostot ovat olleet itselleni hankalia ja tekniikka niiden osalta on aivan hakusessa... Oli todella erilaista ratsastaa hitaammalla ja "laiskemmalla" hevosella Bellan ja Ferrarin jälkeen, joten oma ratsastuskaan ei ollut ihan sitä parasta. 

Verryttelyssä en tosiaankaan tehnyt mitään ihmeellistä, asettelin, taivuttelin, tein ympyröitä ja parit laukannostot. Yritin saada ponin mahdollisimman energiseksi ja reaktiiviseksi, mutten voi sanoa saavuttaneeni sitä kovinkaan hyvin. Jos jotain hyvää tästä keksii, niin pystyin olemaan rauhallisempi, kuin aiemmissa kisoissa, eli en jännittänyt niin paljoa, kuin aikaisemmin. 

Kun sitten sain luvan siirtyä itse kisaradalle, näytin Ventolle katsomon ja tuomaripäädyn, mutta siltikin poni vähän jännitti kumpaakin, jonka huomaa ratavideolta. Outoa kyllä, myös C- tason luokassa oli kaksi tuomaria, joista (uratuomari) ei tykännyt ollenkaan ja toinen (päätuomari) tykkäsi vähän enemmän. Numerot näiden kahden tuomarin välillä vaihtelivat suuresti, ja kyllä kummastakin huomasi, ettei teidenratsastus ole ihan kohdillaan...

Kokonaisuutena rata oli ihan siisti ensimmäistä laukannostoa lukuun ottamatta. Mitään sen suurempia mokia ei ollut, ja muistin jopa radan. Asiat eivät kuitenkaan tapahtuneet ihan pisteessä, ja askeleenpidennykset olivat heikot. Laukkalävistäjillä Vento ei vaihtanut laukkaa, vaikka toisella niistä en saanutkaan ponia pidetyksi laukalla ihan loppuun saakka. 

Jos ensimmäistä laukannostoa ei oteta lukuun, laukat olivat omasta mielestäni se paras osuus radasta, koska laukassa Vento oli kaikkein rennoin ja melkein koko ajan alhaalla. Toki tahti ja tempo olisi voinut olla parempikin, mutta annetaan armoa.

Kuten jo postauksen alussa sanoin, ei oma istuntani ollut parhaimmillaan. Satulassa en kyllä pompi, mutta kädet ovat turhan suorat ja alhaalla, ja selkä vähän kyyryssä, eli paino ei ollut kokonaan istuinluilla, vaan pääasiassa jalustimilla. Tästä on suunta ylöspäin, ainakin toivottavasti! Tässä kuitenkin kummankin tuomarin antamat arvosanat ja kommentit, joista sain selvää → Ut tarkoittaa uratuomaria ja Pt päätuomaria. Tähän en laita kirjaimia, joissa/joiden välillä tehtävät tehdään, koska uskon, että pelkillä tehtävillä pärjätään:)

1. Radalle harjoitusravissa, pysähdys - tervehdys - harjoitusravia, oikealle ↠ Pt: 6.0, Riittävän suora, muttei linjalla.     Ut: 6.0

2. Keskiympyrä oikealle ↠ Pt: 6.0, Tahdikas, voisi olla lennokkaampi, ratsasta tie loppuun.     Ut: 4.0, Huono tie.

3. Täyskaarto ↠ Pt: 6.0 Tahdikas.     Ut: 5.0, Uralle asti.

4. Keskiympyrä vasemmalle ↠ Pt: 6.0     Ut: 5.5

5. Täyskaarto ↠ Pt: 6.0     Ut: 6.0

6. Pysähdys - peruutus 4 askelta - harjoitusravia ↠ Pt: 5.0 Jähmeä peruutus, huolellisesti pisteeseen.     Ut: 6.0 Pysähdys ei pisteessä

7. Askeleen pidennys keventäen, harjoitusravia ↠ Pt: 5.5 Vaatimaton     Ut: 6.5 Tahdikas

8. Askeleen pidennys keventäen, harjoitusravia ↠ Pt: 6.0 Alussa pieni ero.     Ut: 6.5 Hyvä kulma

9. Keskikäyntiä ↠ Pt: 5.0 Selkeämpi irtonaisuus ja nelitahtisuus.     Ut: 6.0

10. Harjoitusravia, harjoituslaukkaa (vasen) ↠ Pt: 5.0 Tahti kiihtyi, nosto myöhässä     Ut: 5.0 Nosto myöhässä

11. Keskiympyrä ↠ Pt: Tahdikas, saisi olla ? ja lennokkaampi     Ut: 6.0

12. Suunnanmuutos, harjoitusravia ↠ Pt: 6.0     Ut: 6.0

13. Harjoituslaukkaa (oikea) ↠ Pt: 6.0     Ut: 6.0

14. Keskiympyrä ↠ Pt: 6.0     Ut: 4.0 Ratsasta kulmaan

15. Suunnanmuutos, harjoitusravia ↠ Pt: 5.5 Lopussa putosi raviin, tie ok     Ut: 6.0 Epäsymmetrinen, litteä voltti (Ihmettelen kommenttia tässä kohtaa!)

16. Vasemmalle, vasemmalle, pysähdys - tervehdys ↠ Pt: 7.0 Kääntyy kauniisti ja tasapainoisesti, huolellisempi pysähdys.     Ut: 6.0

Eihän tuossa siis sinällään mitään kovin epäonnistunutta tai pahaa ole, mutta tosiaan ne tiet ja laukannostojen onnistuminen oikeassa kohtaa. Lisäksi eteenpäinpyrkimyksen pitäisi olla parempi, mutta muuten ei mitään sen suurempaa. Aina on toki korjattavaa! Tässä vielä alakerran pisteet ja lopulliset prosentit:

Ratsastajan vaikutus hevoseen ↠ Pt: 6.0     Ut: 6.0

Ratsastajan asento, istunta ja apujenkäytön moitteettomuus ↠ Pt: 6.0     Ut: 6.0

Oikeiden teiden seuraaminen ↠ Pt: 7.0     Ut: 5.0

Prosentit: Uratuomari antoi prosentteja 56.591% (Huhhuh, vähän parantamista vielä, sen verran huonot prosentit...). Päätuomarilta prosentteja herui ruhtinaalliset 59.545%, joka sekään ei lämmitä mieltä ainakaan liikaa. Nämä yhteenlaskettuna toivat kotiin prosentit 58.068%. 

Näin päätuomari kirjoitti loppukommentteihin: "Kun ratsastit keventäen, hevonen rentoutui. Ratsastit siististi ja eleettömästi, uskalla vaatia, kuten lopussa!"

Uratuomari puolestaan kirjoitti näin: "Ratsasta huolellisemmin uraa pitkin ja samalla kulmiin+pyöreät ympyrät ja *jotain josta en saa selvää*."

Kokonaisuutena siis ihan tsemppaavat loppukommentit, ja voin allekirjoittaa myös uratuomarin antamat huonommat pisteet. Päätuomarihan ei tarkalleen näe, miten ratsastan kulmat ja miten menen uralle, kun taas uratuomari näkee melkein kokonaisvaltaisemmin nämä asiat. Nyt vaan tarkkuutta teihin - treenit jatkuvat kovalla vauhdilla kohti Järvenpään kisoja, jonne olemme lähdössä heti 23.4!

Vaikka itse en mitalisijoille päässytkään, lähti Rustholliin silti ruusukkeita - onnittelut siis muille hienoista radoista ja jopa sijoituksista! Kiitän koko Rusthollin porukkaa tuesta, kyydeistä ja hevosten lainasta, sekä ennen kaikkea seurasta ja mahtavasta päivästä! Iso kiitos @venkkuuuw videosta ja luvasta käyttää sitä esim. screenshoteissa ❤

Miten postaus oli sinun mielestäsi toteutettu?

Olivatko screenshotit hyvä vaihtoehto, kun varsinaisia kuvia en saanut, enkä saanut videota lisättyä?

Miten tällaiset kisapostaukset pitäisi mielestäsi toteuttaa?

MänRan ja Alhon kisat

Parista kisoista on jäänyt kirjoittamatta kiireiden puskiessa päälle. Muistikuvat ovat haalistuneet kuten pöytäkirjatkin, ja MänRan kisojen paperi on kadonnut teille tietymättömille... Nyt yritän kuitenkin kuvien avulla raapia jotain pientä kasaan, katsotaan, mitä tästä postauksesta loppujen lopuksi tulee. 

Aloitetaan ensin olleista MänRan kisoista jotka pidettiin 18.9.2016. Ensimmäiset oikeastaan-ulkopuoliset-kisani, joita odotin innolla. Tai siis pelolla. Pelolla siitä, miten päivä sujuu, miten poni käyttäytyy ja miten itse käyttäydyn ihmisten ilmoilla. Aina ei voi olla siitäkään varma, miten omat aivot toimivat melkein-vieraassa paikassa. 

Heti kisapaikalla laitoin Ferrarin sinne varattuun karsinaan, otin shampoon, sienen ja vesisangon ja hain vettä vesipaikalta. Aloin hangata Ferrarin takajalassa olevaa ruskeaa kakkajälkeä, jonka se oli ystävällisesti hangannut takapolveensa yön aikana. Edellisenä päivänä olin hangannut mukavat puolitoista tuntia ponia puhtaaksi. Loimen ansiosta Ferrari oli kuitenkin muuten puhdas, luojan kiitos!

Aika pian lähdimme kuitenkin verryttelyyn parin muun ratsukon kanssa. Opettajahan meillä oli mukana, joka helpotti selvästi verryttelyä, kiitos vielä näin jälkeenpäin! Ilman opettajaa ei verryttelystä olisi minun osaltani tullut yhtään mitään - siis oikeasti - koska olin ihan hirvittävän jännittynyt ja epävarma siitä, mitä minun täytyisi tehdä. 

Olin toki ennenkin ollut Mäntsälässä ja kisaverryttelyssä, mutta ensimmäistä kertaa poistuin kotitallin ulkopuolelle ja etenkin itselleni aika uuden ponin kanssa. 

Alkuun lähes kaikki tuntui kaoottiselta sähläykseltä ja itse jäin jännittämään, että poni pelkää Mäntsälän kentän vieressä olevaa metsikköä ja sieltä kuuluvia rasahduksia. Yritin hengittää syvään, rentoutua ja saada ponia rentoutumaan. Ei Ferrari onneksi kytännyt metsikköä nimeksikään, vähän katseli, mutta kun asetuksen piti sisälle päin, niin sen kanssa oli selvästi helpompi työskennellä. 

En päästänyt sitä tuijottelemaan kulmia, muita hevosia tai mitään, mikä olisi luonut sille ylimääräisiä ärsykkeitä. 

Käynnissä sujui hyvin, valehtelematta Ferrari tuntui jopa laiskalta ja sitä piti herätellä. Pysäyttelin ja kääntelin voltteja & yritin itse pysyä rauhallisena. Vältin peruutuksia, jottei poni yhdistäisi peruutusta pysähdykseen/ pysähdystä peruutukseen. Käyntiverryttely sujui siis kokonaisuudessaan oikein hyvin kumpaankin suuntaan, ja oma olo alkoi olla kohtuullisen luottavainen ja jopa rento. 

Ferrari ei kuitenkaan tässä vaiheessa vielä myödännyt niskastaan ollenkaan, muttei kulkenut aivan ankkanakaan. Edistystä siis havaittavissa - kenties!

Raviverryttely ei alkanut oikeastaan hyvin. En voi sanoa, etten olisi jännittynyt tässä vaiheessa, Ferrari  juoksi alta, enkä itse uskaltanut oikeastaan edes koskea koko poniin pelkäämättä seuraavaksi tapahtuvaa. Ei tilanteessa ollut mitään ihmeellistä, ei poni mennyt kovaa, mutta oma jännitys vähän taisi maustaa kyseistä tilannetta...
Aloin sitten ratsastamaan pieniä voltteja ja volttikahdeksikkoa, aina volttia vaihtaessa tein joko pysähdyksen tai käyntisiirtymisen. Näin sain ratsastettua Ferraria paremmin avuille ja pikkuhiljaa se alkoi rentoutua.

Jossain vaiheessa verryttelyä otin pari laukannostoa ja yhteensä 4-5 ympyrää, koska Ferrari alkoi kuumua niissä. Opettajan mukaan ei kannattanut alkaa väsyttää ponia, vaan keskittyä enemmänkin huolelliseen ratsastukseen ja siihen, että Ferrari pysyy kuulolla.
Itseäni alkoi tässä vaiheessa vähän jännittää, miten laukka sujuu maneesissa, mutta loppujen lopuksi kaikki sujui radalla oikein hyvin.

Jos vielä laukkaverryttelyyn palataan, otin muutamat nostot, pari pidempää laukkapätkää, sekä tein pari volttia ympyrän lisäksi. Laukka sujui siis ihan kohtuullisesti ja sain Ferrarin pidettyä kurissa, joten kohtuullisen hyvillä mielin lähdin radalle laukan osalta.
Viimeistelytreenit eivät oikein sujuneet (niistä pieni pätkä tämän postauksen lopussa), mutta joka tapauksessa hyvä ja rento olo oli radalle lähtiessä.
Radalla kaikki menikin aikalailla nappiin. Kyllä se vähän tuomaripäätyä katseli, mutta siitä päästiin helposti yli. Kokonaisuudessaan rata meni tasaisesti, paljon pelätyt laukat ja askeleenpidennykset sujuivat mainiosti. Paras numero tuli, kuten arvata saattoi, ravi-käynti-ravi-siirtymisestä, josta numero oli muistaakseni 7,5.
Muuten numerot menivät kivan tasaisesti, koko paperissa oli vain yki 5,5, kaikki muut olivat asteikolla 6.0-7,5. Erittäin tyytyväisin mielin lähdin radalta, rata oli todellakin ylittänyt kaikki odotukset.

Lopulta pääsin sijalle nro. 11/20 - vaikka kymmenen parhaan huonommalle puolelle mentiin, olen vieläkin erittäin tyytyväinen tähän suoritukseen! Prosentteja radasta tuli lopulta 63.881, eli koko "kilpailu-urani" toiseksi parhaat prosentit.

Kiitos ja kumarrus Ferrarille!

Seuraavat kisat olivatkin tästä parin viikon päässä, Alholla. Alho on lähellä Rusthollia, joten matkaan ei mennyt kuin vähän reilut seitsemän minuuttia. Paikan päällä hevoset ja ponit purettiin autoista, laitettiin satulat ja suitset päälle ja mentiin kentälle.
Ilmeisestikin Alholla oli laajennettu kenttää, joten joissakin osissa sitä ei ollut ollenkaan aitoja, mikä jännitti hiukan. Hienosti kuitenkin pärjäsimme Ferrarin kanssa ilman aitojakin :)

Verryttelyn aloitin käynnissä, jossa työskentelinkin hyvin pitkään. Asettelua, taivuttelua, voltteja, ympyröitä, suunnanmuutoksia. Perustyöskentelyä käynnissä, kuulolle hakemista. F ei kovinkaan paljoa säikkynyt/ ei jaksanut säikkyä, vaan kulki kivasti ja pätkittäin kohtuullisen rennosti verryttelyn edetessä.
Käynnissä oma oloni oli vielä kohtuullisen varma - poni ei hötkyillyt, vaan tuntui jopa laiskalta. Raippa piti jossain vaiheessa ottaa avustamaan eteenpäinpyrkimyksessä, mutta muuten verryttely sujui oikein mainiosti!

Ravissa F meinasi ensin lähteä vähän juoksemaan alta, mutta sain sen aika nopeasti kuulolle. Mitään erityistä en ravissakaan tehnyt, pyörittelin mitä pyörittelin, kääntelin mitä kääntelin. Suoraa uraakin menin jonkin matkaa, mutta pääpaino oli selkeästi ympyröillä ja rentouden hakemisella.

Laukkaa en ottanut juuri ollenkaan, mutta siinä oli sitäkin enemmän ongelmia - valitettavasti. En saanut laukkaa pyörimään kunnolla, F painoi kädelle ja yritti lähteä kiihdyttelemään. Itse istuin ihan vinossa satulan toisella puolella (ympyröillä tämä ongelma korostuu, mutta nyt se on menossa jo parempaan päin...) jne.
Laukasta ei jäänyt kovin varmaa tai hyvää makua suuhun, mutta radalle lähdettiin näillä eväin!

Alholla plussaa on ehdottomasti erittäin suuri maneesi - ja koska C-merkki suoritetaan lyhyellä radalla, kuten kaikki muutkin c-tason ohjelmat, oli maneesin toisessa päässä reilusti tilaa verkkailla parin suorituksen ajan.
Olin juuri saanut ratsastettua Ferrarin todella mukavaksi ja kivaksi, mutta maneesissa kaikki tuntui murenevan alta. Tuli vähän epätoivoinen olo, kun tuulen takia maneesissa paukkui ja rämisi. Panikointiin taipuvaisena ihmisenä sitten laitoin jonkinlaisen jännityksen päälle ja jäin pyörimään pienelle voltille. Välillä otin ravia, mutta pääosassa kävelin ja yritin saada itseni - ja ennen kaikkea Ferrarin mahdollisimman rennoksi.

Voin sanoa, ettei ihan onnistunut. Lähdin radalle kuitenkin yrittämään.
Pilli vihelsi omasta mielestäni aivan liian pian, hyvä, että ehdin edes tuomaripäätyyn. Maneesin peilit vähän jännittivät minua, mutta Ferrari ei onneksi sanonut niistä mitään, joten pystyin aloittamaan radan.
Alkutervehdys tuli kohtuullisesti, joskin töksähtävästi. Muuten rata oli aika tasaisen varmaa jännityksen sekaista söheltämistä ainakin omalta osaltani. Maneesin sivuovet olivat F:n mielestä hurjan jännittävät, joten niiden kohdalla tahtirikkeitä sitten tuli.

Loppukommenteissa luki, että ravin tahtiin pitäisi saada selkeyttä, josta olen kyllä täysin samaa mieltä. Ei Ferrarissa mitään vikaa ole, itse en vain oikein osannut ratsastaa sitä rennoksi juuri sillä hetkellä, kuin se olisi pitänyt...
Mitä sitä itseään turhaan sättimään, läpipääsy oli tavoitteena ja se myös suoritettiin prosentein 58.61! Näissä täytyy kyllä ottaa huomioon, etten ole itse kisannut juuri ollenkaan, Ferrari tietääkseni sitäkin vähemmän. Kumpikin meistä tarvitsee vielä kokemusta uusista paikoista ja kisoista, joten ei mitään 66% tuloksia voi olettaakaan :)

Päivä kuitenkni täytti odotukset ja enemmänkin, kiitos Ferrari, kiitos tallin väki ja kiitos äiti mukana olemisesta ja katsomisesta!

Nyt sitten sain vihdoin ja viimein kirjoitettua tämän postauksen loppuun, muokattua kuvat ja säädettyä tekstin kanssa! Toivottavasti joku jaksoi nämä myöhässä tulleet sepustukset lukea :)

Syksy saapui sitten bloginkin puolelle - väsäsin nimittäin tylsyyksissäni uuden ulkoasun! Vähän tummempaa ja synkempää ulkoasua tällä kertaa. Mitään kovin värikästä ei tosiaankaan blogissa tällä kertaa (valitettavasti?) nähdä, mutta pyrinkin aika hillittyyn ja toivottavasti myös hallittuun & silmää miellyttävään kokonaisuuteeen.
Halloweenkin on tässä lähiaikoina tulossa, joten laitoin banneriin vähän halloween-tyylisen tekstin, joka mielestäni tuo kivaa ilmettä blogiin.
Sivupalkkiin toivottiin jokin aika sitten jonkinlaista väriä ja kuvia, joten laitoin tervetuloa - tekstiä vähän uusiksi ja laitoin lyhyet ja pienet esittelyt blogin päätähdistä kuvan kanssa.
Kertokaahan ihmeessä mielipiteitänne uudesta ulkoasusta - parannusehdotuksia otan ehdottomasti vastaan, jos jotain sanottavaa tulee!

Valkoisten aitojen sisäpuolella

Nyt on sitten ensimmäistä kertaa todettu, että Ferrari on mahtava pikkuponi myös valkoisten aitojen sisäpuolella - jopa monta kertaa parempikin! En kyllä voisi olla tuosta mussukasta yhtään ylpeämpi, se käyttäytyi niin hienosti, eikä kyttäillyt edes tuomarin autoa. Koko postaus voisi olla täynnä sitä hehkutusta siitä, kuinka hieno, mahtava ja kiltti poninpullukka Ferrari oikeasti on, mutta jos yrittäisin kuitenkin pysyä ihan asiallisena, ainakin hetkosen...? :)

Käväisin siis 26.8 starttaamassa Ratsutila Rusthollin iltakisoissa HeC-merkin kouluohjelman Ferrarilla ihan kokeilumielessä. Tavoitteena oli vain päästä läpi hengissä, ei sen kummempaa. Halusin kokeilla, onko mahdollista kisata tuolla ponilla jatkossa - vaikka eihän tämä yksi kerta sitä lopullisesti näyttäisikään. En ottanut mistään mitään paineita, menin humoristisella ja kohtuullisen rennolla mielellä kentälle verkkaamaan reilun tunnin hoitamisen jälkeen. 

Poni oli yllättävän puhdas, karva kiilsi ja vaaleanpunainen turpa hohti. Askeleet tömisivät reippaasti pikkukentän hiekkaan nostattaen pienen pölypilven. Verryttelykentällä ei ollut ruuhkaa, vain kaksi ratsastajaa, joten tilaa oli paljon. Pitkin ohjin kävely onnistui hienosti, ja kun aloin keräilemään ohjia käsiin hitaanlaisesti, pysyi Ferrari kivan kuuntelevaisena, rentona & vastaanottavaisena. 

Verryttelyssä Ferrari oli siis ihanan vastaanottavainen, ja kuten kuvistakin näkee, paljon rennompi kuin tunneilla (vert. tähän.), ja sen ansiosta myös helpompi ratsastaa. Avut pystyin antamaan paljon pienemmin, pysähdykset suoraan ravista onnistuivat & kaikki sujui oikein mainiosti. Kuvissa näkyvä metsäpääty jännitti oikeastaan koko verryttelyn ajan ja hiukan myös radalla, mutta itse suoritukseen se ei vaikuttanut ollenkaan. 

Ravissan pystyin säätelemään tahtia kohtuullisesti, mutta valitettavasti M-E - lävistäjällä tuli tahtirikkoja laukkaan niin verkassa kuin radallakin. Itseasiassa aloin noita treenaamaan pidennyksiä vasta muutamaa minuuttia ennen suoritusta, joten en niiltä kovin suurta menestystä voinut odottaakaan. 

Pysähdyksiä ja täyskaartoja tuli treenattua hurjan paljon, oikeastaan koko ajan tein vain yhtä kuviota : Täyskarto, M/H siirtyminen käyntiin, C:ssä laukannosto, pitkän sivun keskelle laukkaa, täyskaarto... jne... Nämä siis sujuivat radallakin kohtuullisen hyvin, lukuunottamatta vasemman kierroksen kahta laukkaympyrää, joissa tuli harmillisesti rikko. 

Laukkaverryttelyssä oli hiukan ongelmia, varsinkin vasemmassa kierroksessa, jossa se tahtirikkokin lopulta sitten tuli. Ohjat hölskyivät ihan miten sattuivat, laukka ei pyörinyt ja ympyröistä tuli muotopuolia. Pienellä avustuksella ja tuhansilla neuvoilla laukka saatiin vähintäänkin kohtuullisesti kuntoon, ja kymmenen minuuttia ennen suoritusta sain jopa kehuja nätistä laukasta.
Sain laukan temmon kuntoon, tein pari lisäystä, siirtymistä laukan ja ravin välillä ja baanatin vähän ympäri kenttää, kun tilaa kerran oli. Niinpä laukkaverryttely oli ehkä vähän turhan rankka (kostautui sitten radalla), mutta mieluummin sitten niin päin, kuin toisin päin.
Laukkojen jälkeen pidin pieniä välikäyntejä, treenailin teitä, tein siirtymisiä, pysähdyksiä ja muuten vain hain Ferraria kuulolle.
Kun pilli sitten pirahti ja oli vuoroni hypätä radalle, lähdin hyvillä mielin, rennosti suorittamaan & tekemään sen, mitä tehtävissä oli.

 Tässäkin kuvassa Ferarri on kivan rennon ja tyytyväisen näköinen :3! 

Radasta en nyt ihan hirvittävän paljoa selittele. Alkutervehdys oli kiva ja muutenkin siisti, mutta pisteitä alensi huomattavasti se, etten ollut ihan pituushalkaisijalla. Lisäys meni sanalla sanoen aivan päin tolppia, sillä omat avut eivät olleet ihan kohdallaan, joten Ferrari nosti laukan. Kun sain ponin siirtymään takaisin raviin, otin loppu"lisäyksen" puoliksi tahallani aika himmaillen, eli en mitään uutta lisäystä lähtenyt yrittämään, kun se muutenkin meni pieleen.
Seuraava lävistäjä meni kivasti, sain tehtyä vaaditut neljä askelta käyntiä ja sen jälkeen raviin. Hyvistä siirtymisistä tulikin kehuja paperiin ;) Laukannosto ja laukat onnistuivat tähän kierrokseen todella kivasti, ja sen huomasi sitten paperistakin. Selkäänkin oikea laukka tuntui kivalta, kun se meni edes hiukan eteenpäin...!
Vasemmasta laukasta en nyt haluaisi edes puhua muuten kuin huumorilla, sillä ensimmäisen ympyrän jälkeen en saanut enää ylläpidettyä laukkaa, joten laukka tippui raville. Kun tuntui, ettei laukka nouse, odotin pari sekuntia ja nostin uuden laukan jatkaen loppuun, kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Pysähdys onnistui taas kerran hyvin, liikkeellelähtö oli puolestaan vähän hidas. Ravin tahti pysyi kuitenkin kivan rauhallisena, eikä kiihtynyt missään vaiheessa rataa! Keskihalkaisijastakin tuli hyvä numero, selkäänkin se tuntui kivalta & suoralta:)
Olen kyllä todella tyytyväinen Ferrariin, ihan hyvällä omallatunnolla voin sen sanoa! Se ei kytännyt mitään, pysyi rauhallisena ja otti avut vastaan hermostumatta. Paremmin eivät nämä ensimmäiset kisat olisi voineet mennä, kaikki meni täydellisesti viimeistään radalla. Pienet rikot ja rikkeet kyllä korjaantuvat ajan myötä, lisäyksiäkin pitää vain treenailla. Seuraavissa kisoissa aion verrytellä suunnilleen samalla kaavalla, ehkä vähän vähemmän laukkaa, ettei poni väsy niin paljoa. Siihen mennessä pitää kyllä treenailla lisäyksiä ja muutenkin jotain pikkujuttuja, mutta perussetti toimii pääasiassa hyvin! :)

Ihan kaikesta en pöytäkirjassa saanut selvää, mutta tulkkasin nyt tuohon pöytäkirjaan oikeastaan kaiken. Parista kohtaa jäi jotain uupumaan, mutta pääasiassa näin. Kokonaisuudessahan rata oli ihan onnistunut, ja yhdestätoista kohdasta kuusi oli kutonen tai yli. Tyypillinen sääntöhän on, että kaikki alle kutosen suoritukset olisi hyvä korjata & niitä pitäisi treenata - yli puolet siis C:stä hallussa :'D Kyllä me vielä tuon ponin kanssa C-tason ohjelmista yli kuuttakymmentä prosenttia saadaan, nyt vaan treeniä ja kärsivällisyyttä - hyvä tulee! Yli kuusikymmentä prosenttiahan oltaisiin saatu tuosta radasta, jos kolmonen ja nelonen nostettaisiin vitoseksi ja kutoseksi. Tai ainakin se kuusikymmentä.. Prosentit eivät kuitenkaan jääneet missään vaiheessa harmittamaan, olen vieläkin tyytyväinen tuohon suoritukseen! :)Ehkä sitten ensi vuoden puolella uskaltaisi startata Ferrarin kanssa jonkin B:nkin, mutta nyt vaan ihan rauhassa.

 Kiitos ja kumarrus!

"Minä en kuule mitään poseeraa, ihan ittekses kuule voit leikkiä mallia! Minä tahdon RUOKAA!"- Ferrari

Ja vielä loppuun suuret kiitokset tallin henkilökunnalle, kisoissa olleille avustajille, tuomarille, sihteerille, ponille, kotiväelle ja kaikille ihanille ihmisille ja tsemppareille, jotka olivat noissa kisoissa katsomassa, tuomaroimassa, avustamassa tms.! Todella suuri kiitos kaikille :3!