#357 Karvaiset kaverit / Furry friends

Heti, kun pääsimme kotikulmille Mikkelin mökiltä, riemu repesi. Pörri sai juosta hetken aikaa itsekseen takapihalla ilman kiusaavaa Almaa, ettekä te edes pysty kuvittelemaan sitä vauhtia ja riemua, joka isosta tyttösestä irtosi. Se kaahotti ympäri pihaa monen monta kertaa, kunnes sille tuli niin kuuma, ettei se enää jaksanut juosta. Edellisten kahden päivän pienestä epätoivoisuudesta ei enää ollut jälkeäkään ja tilalla oli se vanha, vouhottava ja samalla rauhallinen karvakasa.

Immediately, after we came back home and Pörri got into the backyard, the joy reeked. Pörri ran and ran and ran around the backyard, until it was exhausted. Pörri was very happy, when it came back home. It love it's  backyard and running free! I've never seen it so happy :)

Kun Pörri oli hetken kaahottanut takapihalla itsekseen, laskettiin Alma sen kiusaksi. Alma otti vähän rauhallisemmin, kuin Pörri ja keskittyi jahtaamaan edellä mainitun kinttuja ja häntää. Pörri ei tästä jaksanut kovinkaan paljoa hermostunut, vaan keskittyi lähinnä makaamaan varjossa ja näyttämään iloiselta. Alma veti Pörrin häntää ja roikkui kintuissa ja imeskeli Pörrin korvia, mutta se on ihan tuttu näky. Pörri ei siitä sen erityisemmin pidä (tosin korvan imeskely menettelee aina välillä), mutta Alma ei yksinkertaisesti osaa jättää "isosiskoaan" rauhaan. Välillä Pörrin hermot menevät ja se saattaa ärähtää, mutta vielä ei ole tullut mitään sen isompaa. 

When Alma got to the backyard, it took it easy. Or how to say it... Alma bit Pörri's tail and legs (like always), but Pörri didn't care. It just enjoyed and looked happy! Alma also pulled Pörri's ears. Usually Pörri doesn't like Alma's teasing, but that day it was ok. Randomly Pörri rasps to Alma, but Alma doesn't care about it. It just goes on! 

Muuten elämä onkin jatkunut entiseen malliinsa. Välillä tytöt nukkuvat vierekkäin, välillä ne nahistelevat ja välillä Alma kiusaa Pörriä. Välillä Alma pitää ottaa rauhoittumaan, jottei Pörri joutuisi hermoromahduksen partaalle. En ole vieläkään pystynyt tekemään analyysiä siitä, ovatko koirat kavereita keskenään, ei niistä selkoa ota. Ainakin Alma on Pörrin kaveri, mutten kyllä yhtään tiedä, onko Pörri Alman kaveri :D 

Välillä ne nukkuvat todella suloisesti kylki kyljessä ja Alma nuolee Pörrin suupieliä, mutta välillä Pörrin hermot ovat tiukalla. Silloin sitä lohdutetaan ajatuksella, että kyllä se siitä puolentoista vuoden päästä rauhoittuu... 

Alma on kasvanut ihan hurjaa vauhtia ja jo näistäkin kuvista, joita tässä postauksessa näette, on Alma muuttunut hurjasti. Puremiset ovat Pörrin ansiosta jääneet vähemmälle, ja pääasiassa se purkaa energiaansa ja turhautumistaan Pörriin. Koira parka! Perusluonteeltaan Alma on kuitenkin äärimmäisen kiltti, ystävällinen, leikkisä ja kaikin puolin aika täydellinen pentu ❤ Väsyessään mikään pentu ei varmaan ilahduta, niin kuin ei Almakaan...

At the moment our life is normal. Sometimes Alma and Pörri sleep side by side, sometimes they spar together and every day Alma teases Pörri. Occasionally we need to take Alma to cool down... I'm not sure, if they are actually mutual friends. Alma thinks Pörri is it's best friend, but I'm not sure if Pörri feels the same.

Alma is growing up so fast, I can't believe it! It's already bigger than in these pictures. Alma doesn't bite us almost at all, because it bites Pörri a lot. Good for us! Alma is friendly, kind and playful puppy and it's temperament is nice. If Alma is tired, it isn't very nice...

En oikein tiedä, mitä enää kirjoittaisin. Elämä on ihanaa säistä riippumatta, koirat nauttivat elämästään ja kesälomaakin on vielä pari viikkoa jäljellä. Sen jälkeen edessä on uusi luokka, uusi lukukausi ja uudet kujeet. Pörri ja Alma tutustuvat toisiinsa päivä päivältä paremmin, ja toivottavasti vielä jonakin päivänä voisin sanoa niiden olevan parhaat ystävät. Sitä saatetaan tosin saada odottaa, Alma on vielä Pörriä kohtaan sen verran rasittava. Mieluummin tosin hampaat Pörrin jaloissa kuin meidän jaloissamme!

Eli eipä mitään uutta auringon alla, joten ei sen suurempia kuulumisiakaan tällä kertaa. Kuvia olisi vaikka muille jakaa niin luonnosta kuin koiristakin, mutta eiköhän niidenkin aika tule sitten joskus? Toivottavasti jaksaisin muokkailla edes jotain tänne näkyville, sen verran kivoja on siellä joukossa ;)

I don't know, what else should I write. Life is wonderful, regardless of the weather, the dogs are enjoying life and holiday isn't over! I can't say I'm waiting for autumn... Pörri and Alma are getting to know each other better day by day and I hope that I can say one day they are the best of friends.

So nothing new under the sun. I have so many pictures, what I want to show to you, and I can promise - you'll see them (maybe too much?) in the future ;)