77. Mäntsälän ryhmänäyttely- nappiin meni!

Näyttelyitä edeltävänä päivänä Pörri pääsi pesulle, ihan vaahtopesulle. Ei tainnut suihku olla koiran mieleen, sellaista vinkunaa sieltä kuului välillä. Olin itsekin katsomassa jonkin aikaa Pörrin pesua, ja voi että se näytti ihan rotalta! Pesusta kuitenkin selvittiin kohtuullisen kunnialla, mutta kuivaaminen olikin sitten toinen juttu, kun Pörri päätti kuivata itse itsensä, niin siinä sitten vesi lensi ja rapa roiskui! 

Pesun jälkeen sitten huomattiin, että Pörrin pohjavilla oli hädintuskin kastunut, mutta eihän sille sitten enää mitään voinut. Näyttelyitä edeltävän yön se nukkui sisällä, ettei se vilustuisi (märkä turkki) tai likaisi itseään. 

Ei taida olla suihku Pörrin lempipaikka...

Näyttelyitä varten ei ollut treenattu mitenkään muuten, kuin eilisiltana kolme kierrosta näyttelyhihnassa, mutta ei sille ollut tarvettakaan, niin hienosti se meni näyttelyissä! 

Näyttelypaikalle pääsimme sitten hiukan myöhässä, mutta jo sinne saapuessa tunnelma oli todella kivan rento. Paikalla olevien ihmisten ja koirien määrä tosin hiukan järkytti, mutta eipä siinä mitään muuta kuin vain totuttelemaan!

Paikalla Pörri oli alussa ihan hepulissa, eikä halunnut pysyä paikoillaan, jonka takia emme sitten heti laittaneet sille näyttelypantaa- ja hihnaa päälle, vaan annoimme sen totutella uuteen paikkaan ilman stressiä lähemmäs 40minuuttia. Odotukseni eivät olleet niin korkealla, että olisin uskonut ajan kulkevan siivillä. 

Alun pienen juoksutreenin jälkeen menimme ylös, missä oli kolme kehää, ja enemmän koiria. Pörrin piti nimittäin tottua myös niihin muihin koiriin, ettei se sitten kehässä menisi hirveän sekaisin. 

Harmaa norjanhirvikoira- kehää odotellessa juttelimme muiden kanssa, ja kun urosten kehä alkoi, menimme seuraamaan sitä, jotta paikan tavat tulisivat tutuiksi. Tässä vaiheessa Pörrin panta oli jo vaihdettu, ja se oli totutellut siihen hyvän aikaa. Ja älkää säikähtäkö, kuristuspanta ei ollut Pörrin päällä ensimmäistä kertaa, vaan sitä oli käytetty sillä hiukan myös totutuksen vuoksi. 

Eipä kulunut pitkää aikaa, kun narttujen laatuarvostelu alkoi kehässä. Tuomarina toimi Esa Ruotsalainen, joka ainakin minun mielestäni oli todella mukava ja asiallinen, sekä ennen kaikkea rehellinen.

Ensiksi kaikki viisi juniorinarttua laitettiin juoksemaan ympäri kehää, mikä ei varmaan hirveästi yllätä ketään. Sen jälkeen nartut käytiin läpi yksi kerrallaan. 

Kun Pörrin vuoro tuli, sydän hyppäsi kurkkuun. Ei sille ollut kuitenkaan aihetta, sillä Pörri sai laatuarvostelusta parhaan mahdollisen- erinomaisen! Eli juniorinarttujen laatuarvosteluista Pörri sai erinomaisen, ja ensimmäisistä näyttelyistä! Meinasin oikeasti hypätä kattoon, mutta onnistuin hillitsemään itseni edes jotenkuten. 

Näinollen Pörri oli paras juniorinarttu, ja pääsi kilpailemaan kaikkien narttujen kanssa- tällä kertaa mukana oli ihan aikuisiakin koiria, ja sitten Pörri menee kehään ja taistelee itsensä toiseksi parhaaksi nartuksi! 

Tuomarin sanoin Pörri on Sertin arvoinen narttu, mutta ilmeisesti kaikkien harmaa norjanhirvikoiranarttujen joukosta löytyi joku Pörriä vielä nätimpi koira, mutta siitä huolimatta Pörri nappasi sen ensimmäisistä näyttelyistä Varasertifikaatin, ja sinisen ruusukkeen! Arvatkaapa, olinko ihan ylpeä minun pienestä vauvelistani, joka nappasi toiseksi parhaan nartun arvosanan!

" Erinomainen tyyppi ja mittasuhteet. Sopiva vahvuus. Kaunis pää. Sopiva rungon ja luuston vahvuus. Mallihäntä. Riittävästi kulmaantunut takaa. Kirkas vaaleanharmaa väri. Riittävät värivaihtelut. Liikkuu muuten hyvin, hieman löysästi edestä."- Näin kommentoi tuomari Pörrin paperissa, ja voi että tulin hyvälle tuulelle! 

Sitten vielä pari kuvaa:

Kun Pörrille laitettiin kuvia varten tuo sininen ruusuke, niin ilmeisesti Pörri ei osannut arvostaa sitä, vaan yritti sitten syödä sen... Kiva! 

Reissun jälkeen Pörri pääsi vihdoin takapihalle, ja seuraava, mitä näen, on se, että se kaivaa meidän kasvilaatikoita iloisena! Loppupäivän se sitten nukkui vaan keskellä olohuonetta, tosi väsynythän se oli...

Pahoittelen, että teksti oli näin tönkköä, olen vieläkin niin innoissani, että tekstin tuottaminen ei oikein onnistu mitenkään järkevällä tyylillä. Toivottavasti kuitenkin piditte tästä postauksesta!