On se kumma, kun ei voi siellä omalla pihalla pysyä, vaan pitää lähteä tutkimaan naapurustoa omin päin! Tästä tapahtumastahan on jo reilu viikko, mutta kyllä se vähän kaiversi koloa meidän ja Pörrin väliseen luottamukseen... Tällä kertaa nuori leidi oli aitaa nojaamalla, luultavasti vähän vanhigossakin, onnistunut loksauttamaan aidan pois paikoiltaan ja lähtenyt litomaan. Pörri ehti olla puolitoista tuntia poissa. Sinä aikana se juoksi hulluna joen rannassa, pelloilla ja ties missä - isoille teille se ei onneksi lähtenyt seikkailemaan. Lisäksi se kävi hätyyttämässä naapurin kissaa, joka onneksi on hengissä ja hyvissä sielun ja ruumiin voimissa. Tämä on tarkistettu.
Karkureissunsa jälkeen Pörri juoksi lähes läähätyskuoleman partaalla omalle pihalle, josta se maksanmakkaralla kutsuttiin sisälle. Pörri oli paremmassa kuin hyvässä kunnossa ja koko sen olemus huokui tyytyväisyyttä ja ylpeyttä. Kato mamma, mä karkasin!
Huoh... Apparently Pörri wanted to do something new with her life and she decided to run around our neighbourhood.. Pörri broke the fence and was one and half hours away. During that she ran by the river, on the fields and chased a cat. The cat is alright and nothing happened.
When Pörri decided to come back, she was really exhausted, but so, so happy and proud of itself! Her expression was like "look mommy, I escaped!"
Niin, ja tästä sitten aasinsillan kautta tämän päivän varsinaiseen aiheeseen. Karkureissun jälkeen tytöt saivat luvan viettää enemmän aikaa omassa lukaalissaan ja vapaanaoloaikaa on rajoitettu. Vaikka aita nyt onkin paikattu, huomasimme, että kun ne viettävät enemmän aikaa häkissään, ne a) jaksavat riehua enemmän ja b) jaksavat lenkkeillä paremmin. Yhä ne viettävät paljon aikaa pihalla, mutta eivät niin vapaasti kuin ennen leidin karkureissua.
After Pörri's adventure we didn't let them run around the garden as much as before. One reason was it, that the fence was broken. Now it's repaired, but still they're more in their cage. But when they're wild and free, they run so hard, as you can see from the pictures.
Muuten tytöille sitten kuuluukin hyvää. Paitsi Pörrillä on vähän turhan paljon energiaa, ja näistä kuvista vähän näkeekin sen purkautumista. Tällä kerralla tytöt juoksivat vähän turhan lujaa ja Pörri onnistui puraisemaan kieleensä, mutta ei sekään riehumista hidastanut. Alma taas kiusaa entistä kovemmin, jota sitten seuraa hirveä ralli ympäri pihaa. Ja ei toivoakaan kauniista nurmikosta tämän kevään tai kesän aikana. Kaikki mikä kasvaa, revitään pois joko tassuin juoksemalla tai kaivamalla. Vaihtoehtoisesti myös suu käy puunoksien repimiseen.
Pörri has too much energy and when all the energy comes out, she just runs crazy around the garden. One day she bit her tongue... Alma teases Pörri really much and because of it they have "wrestling matches" :D
And we won't have a beautiful lawn this year. Alma eats everything what she gets. Pörri and Alma dig and run so hard in the garden, that after few weeks we won't have anything left :D
Ja sitten pieni lisäys. Onneksi en tätä postausta ehtinyt julkaista, sillä kakara ja leidi karkasivat uudestaan 25.4. Olin juuri tullut Rusthollista, kun huomattiin, että Pörri oli taas karannut. Ja kun ehdimme ulos, ei kakaraakaan näkynyt missään. Joukossa se tyhmyys siis tiivistyy, ilmeisesti ainakin. Samasta nurkasta karkasivat kuin viimeksikin, ja ilmeisesti tytöt purivat/ repivät kynsillä aidan rikki ja tunkivat läpi jalanmentävästä aukosta.
Huoli oli kova, kun tytöt olivat karkuteillä. Isä kuitenkin koirakuiskaajana vislasi tytöt luokseen ja kaikki päättyi hyvin. Alma antoi heti kiinni ja Pörri sitten, kun oli juossut itsensä henkihieveriin. Ei nyt ihan kirjaimellisesti, mutta kumminkin.
Ja mitä tästä seuraa? Häkkilepoa, koska aidalle on nyt pakko tehdä jotain vähän ratkaisevampia muutoksia. Sunnitelmissa olisi estää pääsy tähän kulmaukseen kokonaan ja mahdollisesti siirtää takapihan aita kuusiaidan toiselle puolelle, jotta kaivamisen huomaa helpommin. Saa nähdä mitä keksitään! Siihen asti tytöt viettävät muun ajan paitsi lenkkeilyajan häkissä (onneksi on tilavat häkit!) ja mahdollisesti takapihalla, mutta silloin vahtimassa täytyy olla vähän useampi henkilö.
After writing the previous texts in this post Pörri and Alma escaped. Pörri again, Alma for the first time ever. I was really worried, 'cause when they're away together, they can do so many things... Luckily dad was home and he brought the dogs safely home.
And what after this? At the moment they are not allowed to run free in the garden, before the fence is repaired. We have to do more walks with them and keep them happy. We have to do something to the fence, because it's really dangerous, if Pörri and Alma escape again. They can cause accidents and hurt themselves.
Luckily they're now safety at home, they're alright and nothing happened!
Löytyykö teiltä karkailijoita, pihankaivajia tai muuten vaan vähän erikoisia lemmikkejä?
