91. Vastauksia

Kun selasin postauksia, ja saavuin vanhan kysymyspostauksen kohdalle, huomasin, että olin unohtanut vastailla muutamaan kysymykseen. Ja sen tajusin vasta nyt, kaksi kuukautta myöhemmin! Nyt kuitenkin pidemmittä puheitta, vastauksia vastaamatta jääneisiin kysymyksiin--> Tai, osaan saatoin vastatakin, mutta siitä huolimatta, olkaa hyvä!

1.

2.

3.

4.

-Lempivuodenaika? 

5.

V: Tähän on todella vaikea sanoa yhtään mitään, sillä kaikissa vuodenajoissa on hyvät puolensa- mutta myös huononsa! Syksy on muuten aivan ihanaa ja värikästä aikaa, mutta siinä on myös ne varjopuolensa...Ilmat kylmenevät, ja taivas on lähes koko ajan peittyneenä mustanharmaaseen pilviverhoon, josta ripsii vesipisaroita. Syksyisin, varsinkin loppusyksystä tunnelma on usein vesittynyt ja hiukan apea. Talvi on aivan mahtavaa aikaa, yksi mahtavimmista! Tai, voiko olla talvea, jos ei ole lunta? Jos lumi puuttuu, talvi on pahempi kuin syksy, mutta kun sitä lunta sitten on, on kaikki pulkallalasku, lumiukkojen teko ja lumessa peuhaaminen aivan parasta! Miinuksena siitä sitten ne kylmät -30'c pakkaset, joissa ei voi tehdä mitään, sekä toppapukeutuminen, jolloin olo on kuin rautakangella. Keväällä kaikki herää eloon, ja maailma saa uusia värejä pitkän talven jälkeen jonka ansiosta se onkin luultavasti lempivuodenaikani! Keväällä saa usein jo hiukan tuntua tulevasta kesästä, mutta samalla tulevasta katupöly- ja siitepölyajasta, joka ei ole sitä parhaimmistoa. Toinen lempivuodenajoistani on kesä, niin ihanan lämmin ja miellyttävä! Kesällä mikään ei lannista, ja on aikaa vaikka mihin! Kesässä miinusta ovat ampiaiset, viime kesän aikana sain elämäni ensimmäiset ampiaisenpistot, ja niitä tuli kuusi tai seitsemän, jos oikein muistan...

6.

Omaa lempivuodenaikaani on todella vaikea sanoa, pidän kaikista vuodenajoista paljon, ja jokainen päivä on minulle juhlaa, jos nyt oikein positiivisiksi heittäydytään! Vastaan kuitenkin kesä, siinä on niin paljon hyvää!

7.

8.

-Hevoset vai ponit?

V: Tämäkin on todella hyvä kysymys, kun tarkemmin ajattelee! Perusrakenteeltaanhan ne ovat samanlaisia, mutta hevosissa ja poneissa on koon lisäksi muitakin eroavaisuuksia. Otetaan esimerkiksi vaikka luonne: yleensä ponit ovat hiukan jääräpäisempiä kuin hevoset, tai sitten ihmiset ovat omalla toiminnallaan vaikuttaneet siihen, jos he ovat vain kuvitelleet asian niin. 

Ennen olisin tähän kysymykseen vastannut ehdottomasti hevoset, mutta nykyään etusijalla ovat ponit; pienet ja isot. En ole mennyt hevosilla sitten kesän jälkeen, vaan olen siirtynyt ponitytöksi. Vaikka hevosia näkeekin joka sunnuntai, ja mieli halajaa niiden selkään, ponit ovat minulle tällä hetkellä tutumpia. Mutta en millään tavalla haluaisi asettaa niitä järjestykseen, mutta kun elämääni astui Stella, myös ponien maailma kävi tutummaksi.

On tässä myös toinen puoli, Keke nimittäin. Joskus kesällä mainitsin Kekestä, kun ratsastin sillä Rusthollissa pari tuntia kesällä. Se vei sydämeni täydellisyydellään, ja kun kolikolla on tunnetusti kaksi puolta, on tällä kolikolla vähintään kolme. Tunnit siirtyvät 30.5.16 Rustholliin, jonne tehdään laajennuksia, joten pääsen luultavasti taas tapaamaan ja ratsastamaan Kekkaleella. 

Mutta tämänhetkisessä tilanteessa vastaan ponit. 

-Kouluratsastus vai esteet?

9.

V: On se vaan kumma, kun mielipiteet muuttuu! Ennen olin aivan täysin esteratsastaja, en tiennyt mitään mahtavampaa kuin esteet! Kun sitten pääsin paremmin tutustumaan kouluratsastuksen saloihin MänRaan siirtyessäni, aloin pitää kouluratsastuksesta. Huomasin, miltä tuntuu kouluratsastus parhaimmillaan, kun poni liikkui allani hiukan paremmin kuin aikaisempina kertoina. Muutaman kouluratsastusviikon jälkeen olin aivan myyty, ja hurahdin kouluratsastukseen, enkä suonut ajatustakaan esteille.

10.

Saa nähdä, mitä tälle päätökselle käy kesäkuun viimeisen viikon jälkeen, jonka olen viettänyt Husön ratsastuskeskuksessa nauttien valmennusleirin estepuolesta, jos kaikki menee hyvin. Saa nähdä, saa nähdä! Mutta tällä hetkellä lempparina on ehdottomasti kyllä kouluratsastus!

11.

12.

-Pörrin lempiherkku?

V: En usko, että Pörrillä on mitään erityistä herkkua sen omien ruokien lisäksi. Se ei saa hirveästi mitään herkkuja, joskus maksanmakkaraa lenkeillä ohitustilanteissa, kuivattua leipää koulutustilanteissa ja hirven- ja porsaansorkkia satunnaisesti. Jos Pörrin oma lempiruoka pitäisi valita, niin luultavasti kärkisijoille päätyisivät erilaiset kanaruoat, kuten kanansiivet, sekä porsaan kylkiluut. 

Herkuista sitten kaikenlaiset ajanvieteluut, sekä sorkat ovat ihan huippuherkkuja, mutta kun se joskus saa haudutettua hirvenlihaa, jos sitä jää, niin silloin silmät menevät aika kieroon ja koira nauttii! Yhtä herkkua en siis osaa sanoa, mutta tärkeimmät taisin jo mainitakin tuossa ylempänä. Jos laajempi postaus Pörrin ruokinnasta kiinnostaa, löydät sen täältä.

-Sinun lempiherkkusi?

V: Minulle menee kyllä ihan kaikki, missä on sokeria, jonka takia sitten lempiherkkuja on lähemmäs monta sataa, mutta katsotaan, jos saan vähän tiivistettyä sitä listaa!

13.

Yksi, mikä tulee mieleen, on kinuskikakku, sekä erilaiset kääretortut ja täytekakut. Harvinaista herkkua, kuten sanotaan! Ja yksi sellainen vähän harvinaisempi on myös vaniljapannacotta, varsinkin omatekemäni on herkullista, vaikka itse sen sanonkin. Ihan perus pannukakut ja irtokarkit ovat makoisia, mutta uskon erilaisten leivosten olevan sitä kaikkein parasta, varsinkin kotitekoinen sellainen. Jos nyt jotain toivoisin, niin jäätelöä ja kotitekoisia leivonnaisia, muffinsit mukaan lukien!

14.

-Onko sulla muita lemmikkejä Pörrin lisäksi?

V: Kyllähän meiltä löytyy lähemmäs neljäkymmentä kalaa, malawiahvenia suurin osa, ja sitten kolme monnia, jotka olemme nimenneet viiksivalluiksi. Meillä on ollut kaloja koko elämäni ajan. Joensuun asunnossa meillä oli akvaario, ja tänne Etelään muuttaessa mukaan tulivat malawiahvenet. Vaikka kaloilla ei niinkään mitään teekään, on niistä tullut osa elämääni. Niillä ei ole mitään ihmeellisempää vaikutusta elämääni, mutta yksi kaloista valaa minuun aina todella paljon uskoa. Se on ollut meillä jo kahdeksan vuotta, ja se on monta kertaa meinannut kuolla, mutta aina se on selvinnyt, ja on tällä hetkellä yksi parhaiten voivista kaloistamme. Sen sinnikkyydestä meidän kaikkien tulisi ottaa oppia!

-Millaiseksi ratsastajaksi kuvailisit itseäsi?

15.

V: Jopas on nyt hyviä kysymyksiä! Ennen olisin kuvaillut itseäni erittäin rohkeaksi ja määrätietoiseksi ratsastajaksi, mutta tällä hetkellä en ole aivan varma, mitä tähän kohtaaan kirjoittaisinkaan. Kyllä, edelleenkin olen määrätietoinen ja useimpien hevosten kanssa rohkeakin, mutta harrastukseeni on tullut muitakin, uusia ulottuvuuksia, joiden perimmäistä syytä en tiedä. Jos ratsastamani hevonen on vähääkin reipas tai jännittynyt, jännityn ja pahimmassa tapauksessa menen lukkoon. Tätä olen kuitenkin alkanut jo kitkeä määrätietoisesti pois, ja se on pikkuhiljaa kaikkoamassa. Tällä hetkellä olen kuitenkin useimmiten rohkea ja määrätietoinen, mutta aina en ole kovin mukautumiskykyinen. Minulla on ratsastajana hyvä tasapaino, jonka ansiosta pysyn hyvin kyydissä pukeissa sun muissa. Otan aina haasteet vastaan, enkä koskaan luovuta. Taistelen kohti määränpäätäni, ja korjaan virheitäni aktiivisesti. Minulla on tavoitteita, jotka haluan tavoittaa, ja sitä varten teen töitä. Pyrin aina ratsastamaan hevosta aktiivisesti rennoksi ja kuuliaiseksi. Tuossa nyt ehkä vähän pääpiirteittäin jotain tärkeimpiä ominaisuuksiani ratsastajana. 

-Lempiväri?

16.

V: Joku voisi luulla tämän olevan helppo kysymys kaikille, mutta onko se sitä? Pitääkö luokitella järjestykseen ne värit, mitä löytää luonnosta? Kaikki värit ovat mielestäni aivan ihania, paitsi pinkki. Kun minulle yritettiin pukea vaaleanpunaista haalaria, kun olin vauva, en suostunut siihen, vaan halusin tummansinisen haalarin, jonka takia minua luultiin pojaksi... Sininen on pysynyt lempiväreissäni ties kuinka kauan, mutta nyt sen rinnalle on tullut useita muita. Esimerkiksi metsänvihreä, puunväri, punainen, oranssi sun muut. Yhteensä luokiteltuna kaikki luonnosta löytyvät värit ovat lempivärejäni- mitenkäs muutenkaan!

-Harrastatko mitään muuta ratsastuksen lisäksi?

V: Riippuu vähän siitä, mitä tällä tarkoitetaan. Tarkoitetaanko tällä harrastusta, jossa käydään esimerkiksi viikottain, ja siitä maksetaan? Jos, niin ei, en harrasta mitään muuta, joka maksaisi. Mutta jos ei tarkoiteta, on harrastuksia sitäkin enemmän! Päällimmäisinä tietenkin bloggaaminen ja koiran lenkitys, mutta myös joka torstaiaamuinen parin kilometrin juoksulenkkin lasketaan mukaan. Retkeily ja yleensäkin perheen ja Pörrin kansa touhuaminen on yksi parhaista asioista, mitä tiedän, joten kai nekin lasketaan mukaan? Sitten kaikki tällaiset vähän pienemmät, kuten lukeminen, pienimuotoinen valokuvaus yms. muut tuollaiset perusjutut, jotka kuitenkin tuovat elämään yllättävän paljon sisältöä!

-Oletko enemmän aamuvirkku vai aamu-uninen?

V: Tämä on aina olut minulle itsestäänselvyys; olen aamuvirkku ja iltauninen, tai ehkä kuitenkin päivä- ja iltauninen. Älkää pelätkö, en nuku koulussa oppitunneilla, mutta pienempänä saatoin mennä nukkumaan kesken kaverisynttäreideni... Enää se ei kuitenkaan ole tapana! Iltaunet ovat minulle todella tärkeitä, sillä niiden avulla jaksan herätä joka aamu kuuden aikoihin. Huvittavaa tässä on se, että herään siihen aikaan ilman herätyskelloa- täysin pirteänä!

-Mikä on parasta hevosissa?

17.

V: Tähän kohtaan ei voi sanoa vain yhtä aisaa, sillä tämä on todella moniselitteinen, ainakin minun kohdallani. Hevosissa on parasta ihan ylipäätään kaikki, mutta yksi huippujuttu niissä on ehdottomasti niiden yritteliäisyys ja se, että vaikka ne eivät osaakaan, ne yrittävät, eivätkä luovuta. Tätä asennetta pitäisi ihmistenkin opetella enemmän! Mutta hevosissa parasta on se kokonaisuus, minkä ne muodostavat. Niiden hoitaminen, ratsastus, se luottamuksen saavuttaminen, edistyminen, ihan kaikki. Eihän tähän voi oikein mitään sanoa!

-Entä koirissa? 

18.

V: Loppujen lopuksi minulla on todella vähän kokemusta koirista, pääasiassa Pörristä ja naapurin söpöliineistä. Koska kokemusta ei ole tämän enempää, on todella hankala sanoa, mikä on parasta koriissa yleensä- pystyn mainitsemaan pelkästään Pörrin parhaat puolet. Koiria on myös niin paljon erilaisia, että on todella vaikea määritellä, onko niissä kaikissa joku yhteinen ominaisuus, joka tekee koirista parhaita? Se, mitä voin sanoa varmasti, on se luottamuksen saavuttaminen, joka on palkinto kaikesta siitä, mitä on koirien kanssa tehnyt. Luottamuksen saavuttaminen vie paljon aikaa, mutta vain sitkeällä työskentelyllä sen voi saavuttaa. Toinen asia, mikä koirissa on ihanaa, on se, että ne kuuntelevat, lohduttavat, piristävät ja naurattavat silloin, kun kaikki mättää. Ne kaikki saavat hyvälle tuulelle päivästä riippumatta, mutta välillä ne myös ovat maailman raivostuttavimpia otuksia varastellessaan kenkiä. Kaikesta huolimatta koirille voi kertoa kaikki huolensa niin, että sydän tyhjenee siitä kaikesta taakasta, mutta samalla niin, ettei se koiralle kerrottu tieto leviä kenenkään korviin. Sille on hyvä kertoa päivän tapahtumista ja halata silloin, kun tuntuu pahalta.
Ehkä tässä olivat minun mielestäni koirien parhaat ominaisuudet :D

Mitäs piditte tällaisesta vähän kattaammasta postauksesta? Tähän käytin kyllä aika paljon aikaa, mutta tiedä sitten siitä, miten se näkyy. Toivottavasti jaksoit lukea kaiken!

19.

Mikä oli kaikkein paras ja onnistunein kuva? Mitä piditte tästä vähän kattavammasta postauksesta?