Pörrin kuulumisia

Pörristä ei ole kuulunut joulukalenteriakaan ennen ihan hirvittävän paljoa, mutta se johtuu yksinkertaisesti siitä, ettei minulla ole ollut hyviä, laadukkaita ja ajankohtaisia kuvia tarpeeksi. Edelleenkin on julkaisematta vanhoja syyslomalla otettuja kuvia, mutta ne saavat jäädä ainakin toistaiseksi julkaisematta. Jossain postauksessa, kun ei ole kuvia, voi sitten palata niihin ja julkaista "uusia" kuvia. 

Nyt, vaikka joulukalenteri päällä onkin, haluan kertoa teille vähän Pörrin kuulumisia ja julkaista pari kuvaa, jotka ovat ainakin omaan silmään pääosin onnistuneita. Harvemmin tuosta koiruudesta nimittäin saa ollenkaan kuvia, kun se heiluu tai kääntää pään pois. Nyt oli kuitenkin harvinainen hetki ja sain alustan avulla pari oikein kivaa julkaisukelpoista kuvaa! 

Pörrille tuli tuossa joulukuun alussa (?) juoksut, joidenka seurauksena se on ollut vähän sylilössykkä ja hiljainen, mutta muuten sillä on mennyt oikein mukavasti. Se tosin nukkuu enemmän kuin ennen, haluaa olla paljon ulkona, mutta myös paljon sisällä.

Rivakammillakin pakkasilla se on vapaaehtoisesti mennyt ulos nukkumaan, kun sisällä sille on tullut kuuma. Hyvä juttuhan tämä vaan on, Pörrin turkki kehittyy ja se voi paremmin, mitä enemmän ulkona se on!

Loppukausi syksystä Pörrillä meni metsästyksenkin kannalta oikein mukavasti, vaikka kaatoja ei tytölle enempää tullutkaan. Varsinkin loppusyksystä se alkoi irrota hyvin ja mennä ihan mukavan pituisia lenkkejä - jotain kahtakymmentä kilometriä muistaakseni. 

Muistinkin juuri, että siltä reissulta, kun olin mukana juoksuttamassa Pörriä, on vielä kuvia julkaisematta, mutta ne eivät mitään erityisen hyviä olleetkaan koiran juostessa ohi hirveää vauhtia. Saa nähdä, jos joskus intoudun julkaisemaan nekin... 

Tämä olisi täydellinen, jos Pörrin vasen silmä ei olisi epätarkka...

Pörrin kanssa on nyt tullut vietettyä vähän aikaa takapihallakin, ja huomaa kyllä, että se on kasvanut henkisesti ihan hirvittävän paljon! Nykyään sitä pystyy jo vähän riehuttamaankin ilman, että se menettää itsehillintänsä ja aloittaa ihan oman shownsa... Käytöksen kannalta se on parantunut huomattavasti ja mennyt eteenpäin, vaikka koskaan ei ole mitään ongelmia oikeastaan ollutkaan :)

Olen alkanut opettaa Pörrille pujottelua kahden sangon avulla, tosin yhteen kertaan se on tähän mennessä oikeastaan jäänyt. Se kuitenkin oppi rasvanpalojen ansiosta nopeasti, ja vaikkei se sormen osoituksesta ämpäreitä kierräkään, on tämä oikein hyvällä mallilla. 

Minun tarvitsee vain juosta ämpäreiden vieressä ja ohjata kädellä liikerataa, joka Pörrin kuuluisi mennä. Ihan koko "ympyrää" minun ei tarvitse kuitenkaan kädellä näyttää, vaan oikeastaan pelkkä pujottelu"kepin" osoitus ja käden pieni pyöräytys riittää. 

Paljon on tämän suhteen vielä kehityttävä, että siitä kehtaisi jotain videonpätkää blogiinkaan laittaa (miksei nytkin? Kuvaaja...?), eikä se video varmaan tarpeellinen olekaan. Kyllä koirasta muuten huomasi, että se nautti pujottelusta, tai sitten syy oli ainoastaan rasvanpaloissa...

Viime talvena meillä oli vähän sama ongelma Pörrin juottamisen kanssa. Pakkasten ja talven tullessa se ei oikein malttaisi juoda, mutta kun rasvanpaloja laittaa koht. kapeaan juoma-astiaan, se juo vettä yrittäessään pyydystää rasvaa. Erittäin hyvä keino teidänkin koirillenne, jos ne eivät meinaa juoda! Jotain niiden herkkuja vaan vähän sekaan ja vettä vähän normaalia kapeampaan astiaan, niin luultavasti vesi maistuu ;)

Aina rasvanpalat eivät kuitenkaan kiinnosta tai juominen maita, mutta mitään varsinaista ongelmaa tässä ei enää todellakaan ole. Tällä linjalla pitää nyt vain jatkaa, jotta suolisto pysyy toimivana ja koira jaksaa juosta ja hömpöttää, eikä saa jonkin sortin nestehukkaa! :)

Tännepäin ei siis kuulu oikeastaan mitään uutta - joulu lähestyy hurjan kovaa vauhtia, itsenäisyyspäivä tuli ja meni, eikä piparien leipominenkaan ole kaukana. Huoneeseen olen asentanut vähän joulukoristeita ja muutenkin asunnossa alkaa näyttää vähän jouluisemmalta. 

Huomasitteko kuvien laadussa muuten mitään uutta/ parempaa muutosta? Sain nimittäin käyttööni perheeni vanhan järjestelmäkameran, jolla jatkossa on otettu oikeastaan kaikki blogini kuvat ja materiaalit. Olen ihan innoissani tästä kamerasta, mutta sen käyttö vaatii vielä hurjasti opettelua. Pokkarin jälkeen kamera tuntuu painavalta ja kädet heiluvat, mutta eiköhän tämä tästä :)

Toivottavasti jaksatte vielä seurata joulukalenteria ahkerasti ja kommentoida ihanasti näihin postauksiin - on aivan mahtavaa lukea ihania kommentteja blogistani! Kiitos :3