10.3.2017

#331 Asiat auki

Ratsastustuntipostauksia en ole kirjoitellut hurjan pitkään aikaan, ja syy on yksinkertaisesti se, että asiat ovat olleet auki ja jopa vähän painaneet melkein tietämättäni. En ole halunnut kirjoittaa mitään, mitä ei tule saamaan kokonaan pois, joten olen keskittynyt enemmän Pörristä kirjoittamiseen. Tämä kevät tulee muutenkin olemaan ainutlaatuinen, en tiedä siitä, tuleeko siitä hyvä, mutta uskon niin. Työtä joutuu varmasti tekemään koko muurahaiskeon muurahaisten edestä, mutta eiköhän se palkita. Saatte kyllä tietää aikananne.
Tässä postauksessa kuitenkin paljastuu yksi niistä muuttujista, vaikka en vielä tätä kirjoittaessakaan tiedä, mitä minun pitäisi kirjoittaa. Ehkä pitäisi olla kirjoittamatta, mutta tässä sitä mennään.

Ratsastustunnit menivät helmikuussa pääosin todella hyvin! Koko helmikuun menin oikeastaan pelkällä Bellalla, tosin yhden koulutunnin menin Ventolla ja yhden kavalettitunnin Unolla. En näistä ala mitään romaaneita kirjoittamaan, koska jokaisella tunnilla on tehty vähän samantyyppisiä asioita. Jotain haluan näistä kuitenkin avata →
Ferrari
Ihan helmikuun alussa pääsin hyppäämään Venton selkään. Tuo kyseinen selkä on tullut viimeisimmän puolen vuoden aikana jo kohtuullisen tutuksi, koska olen mennyt sillä kohtuullisen paljon. Viime syksynä keskityin enemmän Ferrariin, mutta välillä kävin myös Venton selässä. Tuo tunti aloitettiin väistöillä, joissa itse lähdin säätämään ihan liikaa ja hermostuin ponille, kun kaikki ei onnistunut. Sain kuitenkin tilanteen tasoitettua ja hyviä väistöjä aikaiseksi. Tunnilla ongelmana oli myös vähän liian kova käsi, mutta kun tunnin puolessa välissä löysin kevyemmän tuntuman, alkoi Ventokin rentoutua. Lopputunnista poni oli todella hyvän ja pehmeän tuntuinen!
Ferrari
Sen jälkeen pääsinkin tutustumaan aivan ihanaan, vähän vanhempaan (-95 syntyneeseen), mutta energiseen tamma-mamma Bellaan. Tarkempi esittely löytyykin ratsut-sivulta, käykääpäs kurkkaamassa, jos haluatte ponista vähän enemmän tietoja. Itseäni vähän jännitti se, millainen poni on ratsastaa ja erityisesti se, että saanko hallittua sitä haluamallani tavalla. Ehkä kaikkein päällimmäisenä oli jännitys siitä, menenkö ihan lukkoon, jos poni meneekin vähän kovempaa (vanha ongelma, nyt jo takanapäin - kiitos siitä Ferrari ja Bella!). Tunti meni kuitenkin ihan superhyvin, ja nappulat tuntuivat löytyvän todella nopeasti. Kemiat kohtasivat todella kivasti, ja siitä tunnista lähtien tie on ollut vahvasti nousujohteinen. Ehkä välillä meno on hitusen liian reipasta, mutta kuitenkin toimivaa - hyviä pätkiä tulee ihan ilman kumppareitakin. Yllätyin eniten siitä, että pystyin oikeasti ratsastamaan ponia, vaikka se menikin vähän reippaammassa tempossa. Ei se enää haitannut, tuntui vain vapauttavalta. Pelko on siis takanapäin.
Bella
Meninkin koko helmikuun Bellalla, ja meillä meni superhyvin. Jokaisen tunnin jälkeen palasin talliin hymy korvissa asti, ja olisihan se hymy ehkä ulottunut vähän pidemmällekin. Bellan kanssa tunsin oikeasti onnistuneeni edes jossain jokaisen tunnin jälkeen, ja se on harvinaista. Ainakin minulle itselleni, toivottavasti ei teille. Huomasin, että Bella on helpompi ratsastaa kuin Ferrari, vaikka niissä on todella paljon samaa. Aivot raksuttivat kovaa tahtia.

Pääsin kuitenkin helmikuussa ratsastamaan Ferrarillakin kuukauden jälkeen. Tämä tapahtui ihan helmikuun loppupuolella, saattoi olla viimeinen tunti koko helmikuusta. Olisiko ollut helmikuun viimeinen sunnuntai? Ferrarin selässä tuntui ihanan tutulta, koko poni oli ennallaan. Energiaa tosin löytyi, muttei liikaa. Ferrarin kanssa meni ihan mukavasti, mutta laukat olivat taas hiukan ongelmalliset, koska itselläni ei ole vielä tarpeeksi taitoja ratsastaa laukkaa niin, että se pysyisi yllä, mutta tasapainossa. Niin monta muuttujaa.
Vento
Nyt teemmekin pienen aikahypyn maaliskuun alkuun, kun olin korvaustunnilla. Yllätyin, kun listassa luki kohdallani Uno, nätti ja osaava New Forest-ruuna. Siitä ei ole tainnut olla ennen puhetta? Tunti olikin sitten puomi-kavalettitunti, ja voin sanoa, että oli erittäin virkistävää! Alkuverryttely oli nopea, mutta tehokas. Uno-poni oli hereillä ja valppaana, mutta jaksoi kuitenkin kantaa itsensä hienosti ja kuunnella minua. Ravissa ylitimme muutamaan kertaan yksinäisen puomin, mutta muuten alkuverryttely oli aika tavallinen, joskin itsenäinen sileänverryttely. Laukassa tehtävänä oli yksinkertaisesti nousta kevyeen istuntaan ja laukata niin kovaa, kuin ponit jaloistaan pääsevät. Ilma vaan suhisi korvissa ja huulet lerpattivat korvissa!
Pian aloitimme hommat, eli tulimme muutamaan kertaan maneesin keskellä olevat kolme ravipuomia. Uno teki hommat kiltisti, ja tällä kertaa kaikki toimi. Otimme mukaan laukkaa niin, että puomien jälkeen sai nostaa oikean tai vasemman laukan ja valita suunnan mielensä mukaan, kunhan olisi myötälaukka. Ennen puomeja ravisiirtyminen ja sama juttu uudestaan. Uno alkoi vähän ennakoimaan tätä tehtävää ja sen takia suorittamisesta tuli vähän kiireistä, mutta muuten sujui hienosti! Tulimme  vielä pariin kertaan laukassa kavaletin (nro. 2. piirustuksessa), ennen kuin aloimme tulemaan lyhyttä rataa. Ensin siis ravipuomit, laukannosto, käännös vasemmalle, laukassa kavaletti (nro. 2 kuvassa) , laukassa takaisin ravipuomeille ja ravisiirtyminen, puomit, käännös oikealle ja laukannosto, sekä toinen kavaletti laukassa (nro. 3 kuvassa). Toivottavasti joku sai tuosta edes jotenkin selvää... Unon kanssa menin tämän radan vain kerran, ja se meni - vaikka itse sanonkin - hyvin, mutta aikas reippaassa temmossa. Paikat kavaleteille olivat itselläni vähän hakusessa, mutta poni pelasti ❤
Kun ensimmäinen rata oli mennyt hyvin, vaikeutti opettaja tehtävää. Voin sanoa, että hampaat alkoivat vähän kalista, kun kuulin tehtävänannon, mutta poni pelasti taas! Ravipuomit menivät kiireisissä merkeissä, jonka jälkeen nostin vasemman laukan, käännyin vasemmalle ja menin ensimmäisen kavaletin yli (nro. 2 kuvassa). Sen sijaan, että olisin jatkanut vasemmalle, tulikin jyrkkä käännös oikealle ja ravisiirtyminen. Tämä meni superhyvin, ja pääsin takaisin ravipuomeille, käännyin oikealle ja tulin toisen kavaletin (nro. 3 kuvassa). Tässäkin tuli nopea käännös, tällä kertaa vasemmalle. Kokonaisuudessaan juurikin tämä rata meni parhaiten, ja poni oli super!
Kun tulin radan toiseen kertaan, oli laukka-askel ensimmäiselle kavaletille (nro. 2 kuvassa) vähän liian iso, joten en saanut käännettyä Unoa tarpeeksi nopeasti, vaan jatkoimme vasemmalle. Eipä siinä mitään, rata jatkuu. Käännyin oikealle ja tulin toisen kavaletin (nro. 3 kuvassa) ja hyppy oli ihan super! Ehkä vähän liian iso, mutta kuitenkin hyvä. Käännös vasemmallekin onnistui todella hyvin, joten olin todella tyytyväinen meidän kummankin suoritukseen! Loppuverryttelyssä Uno oli vieläkin hyvä - superponi!
Shettisvarsa Huli
Moni on jo avannut oman kisakautensa, ja minullakin se on edessä Takkulassa ihan huhtikuun alkupuolella. Tällä kertaa ratsunani ei toimikaan Ferrari, vaan Bella-tamma. En tiedä, mikä on tulevaisuus, en tiedä, kummalla tulen jatkossa kisaamaan - mutta molemmat ihanat tammat ovat minulle todella tärkeitä, siitä ei pääse mihinkään. Toisaalta, ehkä Bellan kanssa saisin enemmän kisakokemusta, toisaalta Ferrarin kanssa. Mutta yksi asia on varma - kummatkin ovat opettaneet ja opettavat minulle paljon enemmän, kuin olisin koskaan voinut uskoa.
Shettisvarsa Huli
Toivottavasti pääsit tämän postauksen lukemisen jälkeen vähän enemmän kärryille siitä, missä mennään juuri nyt hevosrintamalla. Paljon on vielä auki ja fiilikset ovat vähän epävarmat, mutta kaikki selviää kuitenkin, jollain tavalla. Joskus vaaditaan paljon enemmän, kuin olisi valmis antamaan. Kiitos, jos luit tämän postauksen!

5 kommenttia:

  1. Kiva kun päivitit hevostapahtumista, olenkin jo odottanut että kerrot taas tunneista :) Kivalta ponilta kuulostaa Bellakin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on ollut tosi pitkään ajatuksena kirjoitella näitä heppakuulumisia, mutta ei ole ollut ollenkaan kuvia, ja lisäksi asiat ovat olleet auki ihan huolella - ihan muiltakin, kuin ratsastuksen osin. Bella on tosi kiva treenikaveri monessakin mielessä, mutta ehkä ykkösenä on sen ihailtava työmotivaatio! :)

      Poista
  2. Onnea ja tsemppiä kisoihin! :) Mielestäni sinun ei tarvitse valita, kummalla poneista rupeat kisaamaan enemmän- voit vaikka ratsastettavan radan mukaan aina valita sen ponin, jonka vahvuudet tulevat radalla esiin! :) On hienoa, että on useampi vaihtoehto kisaponiksi, niin ei jää kisoja sitten sen takia ratsastamatta, ettei ollut mieluisaa kisaratsua :)
    Toivottavasti saisit kuvaajan mukaan jollekin tunnille, olisi kiva lukea ja katsella teidän menoa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitos, vaikka niihin aikaa vielä onkin ;) En ainakaan vielä ole mitään lopullista päätöstä tehnyt, toivottavasti en joudu tekemäänkään, sillä molemmat poneista on mulle ihan hirvittävän tärkeitä, ei niistä voi luopua - onneksi ei tarvitse, niitähän näkee joka viikko! Tuolla Rusthollissa on niin kivoja heppoja, että millä tahansa sitä lähtisi kisoihin :D
      Kunhan maneesikausi saadaan päätökseen, toivottavasti jo ennen ensikuuta, niin olen jo kaverin kanssa sopinut, että hän tulee sitten kuvailemaan ;) Toki äiti ja siskokin välillä saattavat käydä kuvailemassa. Mutta kuvia on tiedossa, riippuu nyt vaan niistä aikatauluista, miten maneesikausi loppuu ja miten kaverin aikataulut menee :)

      Poista
  3. Ihana postaus! <3 Ponit oli todella söpöjä!! <3 Tekstiä oli todella paljon ja tykkään lukea, joten arvostan blogissasi eniten sitä, että jaksat kirjoittaa pitkät, mutta silti kiinnostavat tekstit! cx Jatka samaan malliin! nwn

    VastaaPoista

Kommentoithan edes jotain, se merkitsee paljon! :)