Kirjoittaja

Eli siis, kuka näytön toisella puolella istuskelee?
c. Emilia  Ruoveden kenttäleiri -19
Pörheää Menoa-blogia kirjoittelen siis minä, Etelä-Suomessa asusteleva Matilda. Ikää löytyy tällä hetkellä 14 vuotta ja siirryn syksyllä 2018 kahdeksannelle luokalle. 

Omistan sinivihreät silmät, 158 senttisen varren ja lyhyet vaaleat hiukset. Koen olevani "luonnonlapsi", eli viihdyn luonnossa enkä ota turhia paineita esimerkiksi ulkonäöstäni. Ihmisenä olen avoin, suvaitsevainen, luotettava, äärimmäisen puhelias ja minuun on helppo tutustua. Pidän keskustelemisesta, mikäli aihe on kiinnostava ja silloin juttua riittää! Pyrin olemaan mukava ja reilu kaikille, eikä tapoihini kuulu juoruilu tai pahaa puhuminen muista ihmisistä. Useimmiten olen iloinen ja hyvällä päällä, mutta kuten kaikilla, myös minulla on huonoja päiviä. 
Intohimoihini kuuluvat tietenkin ratsastus ja koirat, mutta pidän myös esimerkiksi valokuvaamisesta, retkeilystä, lukemisesta, kirjoittamisesta ja koulunkäynnistä. Koulussa pärjäänkin hyvin ja keskiarvoni oli 7. luokan keväällä 9.4, jos kaikki aineet lasketaan mukaan. Lempiaineisiini kuuluvat lähes kaikki aineet, mutta taito-ja taideaineista en sen kummemmin välitä. 
Ratsastuksen aloitin vuonna 2011 syntymäpäivänäni toukokuussa. Aloituspaikkana toimi Jatilan talli, jossa viihdyinkin vuoteen 2015 asti. Jatila oli ihana paikka opetella ratsastusta ja hevosenkäsittelytaitoja. Jatilassa opin rohkeutta ja itsenäisyyttä hevosen hoitamisessa, koin monia uusia asioita ja löysin uusia ystäviä, joista osaan olen yhäkin yhteyksissä. 

Vuoden 2015 syksyllä siirryin ratsastamaan Mäntsälän ratsastuskouluun, josta alkoikin uusi aikakausi ratsastusurallani. Tutustuin moniin uusiin hevosiin ja ihmisiin, koin paljon uutta ja pääsin kilpailemaan kouluratsastuksessa. Opetus oli istuntaan painottuvaa, ja Mäntsälässä ratsastaessani mielilajini vaihtuikin kouluratsastukseen. Mäntsälän ratsastuskoulussa tapasin myös minulle yhäkin rakkaan Ferrari-ponin ja 2016 alkoikin yhteinen, joskus lyhyehkö tiemme.
Uno Menuett "Uno" Rusthollissa kevät -18, c. Susanna Puustinen
2016 Mäntsälän ratsastuskoulu siirtyi Ratsutila Rusthollin tiloihin, jossa pääsin (taas kerran) kehittymään hurjasti ratsastajana. Pääsin kokeilemaan parin vuoden aikana monia uusia hevosia, mutta kaikista tärkeimpänä tutustumaan Ferrari-poniin syvällisemmin. Reilun vuoden ajan blogini seurasikin pääasiassa minun ja Ferrarin yhteistä matkaa höystettynä muilla hevosilla. Tie oli kivinen ja haastava, mutta opetti älyttömän paljon. Ennen Ferrarin myyntiä yhteistyö ponin kanssa tuntui vaivattomalta ja äärimmäisen mukavalta. Valitettavasti matkamme päättyi turhan aikaisin, mutta olen ikuisesti kiitollinen ponille siitä, mitä se minulle opetti!

Keväällä 2018 jouduin vaihtamaan tallia. Ratsastuspaikakseni löysinkin ihanan Symphony Stablen, johon kotiuduin älyttömän nopeasti! Olikin siis aika kääntää uusi sivu elämässäni. Vakioratsukseni valikoitui ihana Tango-ori, jolle ikä on vain numero. Sen kanssa tie on hyvin alussa, mutta uskon sen kantavan pitkälle. Toinen jo hyvin tutuksi tullut ratsu on isohko Fani-ruuna, joka on juuri sopivassa iässä! Kehitystä tapahtuu tämänkin herran kanssa nopeasti ja yhteinen sävel alkaa hiljalleen löytyä. Lisäksi olen päässyt Symphonylla ihanan Lenita-shettiksen selkään nostamaan hiljalleen sen kuntoa, kokeilemaan ihanaa Peppi-tammaa sekä ensimmäisellä kerralla Symphonylla ratsastin Viivillä. 
Symphony Tangou Prinz "Tango" kesäkuussa -18, c. Sylvia Ruusila
Jos puhutaan ratsastuksellisista "saavutuksistani", niin ne ovat lähes kahden käden sormilla laskettavissa. Este-ennätykseni on huima ~80cm Ruoveden kenttäleirillä. Esteillä menestystä tapahtui Jatilassa, jossa voitin yhdet estekisat Charly-ponilla. 
Kouluratsastuksellisesti sanoisin tasokseni heikohkon helpon B:n. Pääosin olen kisannut helppoa C:tä kuudenkymmenen prosentin kummallakin puolella. Symphonylle siirryttäessä pääsin heti kisakentille ja saavutinkin Tangolla C:stä toisen sijan reilulla 64% suorituksella ja elämäni ensimmäisestä B:stä Fanilla 3. sija ja reilu 60%. 

Symphonylla lopetin kesän lopussa ja ratsastuskuvioni saivat uusia käänteitä. Vuoteen en voinut ratsastusjuttuja blogiini kirjoittaa hevosen omistajan toiveesta.

Hevostelun lisäksi vietän paljon aikaa koirieni, Pörrin ja Alman kanssa. Kumpikin ovat norjanharmaanarttuja, Pörriltä ikää löytyy reilut kolme vuotta ja Almalta reilu vuosi. Koirien kanssa harrastellaan rennosti, treenaillaan vähän mitä ja milloin huvittaa, retkeillään paljon ja nautitaan elämästä! Tällä hetkellä en enää edes osaisi elää ilman koiria, ne tuovat elämään paljon rikkautta ja rakkautta.
 Ylempänä Pörri, alempana Alma

Valokuvausta olen harrastanut jo pidemmän aikaa, mutta varsinaisesti harrastukseni lähti "nousukiitoon" joulun 2017 paikkeilla kun sain ensimmäisen oman järjestelmäkamerani. Tällä hetkellä kuvaan siis Canon EOS 350D:llä, 18-55mm kittiputkella ja 70-300mm zoomputkella. Tällä setillä pärjää hetken aikaa ;)

Blogiani olen ylläpitänyt vuodesta 2014 lähtien, mutta sen aikaiset postaukset ovat tällä hetkellä piilotettuina. Toivottavasti blogini matka jatkuu vielä pitkään.

Lisäksi pidän rullaluistelusta, lukemisesta, kirjoittamisesta, vaeltamisesta ja monista muista asioista! Kysykää ihmeessä kommenteissa, jos ilmenee kysyttävää, vastaan mielelläni.

2 kommenttia:

  1. Mulla on ihan kadonnut sun sähköposti osottees etten pysty sulle laittaa siellä viestiä :( mulla olis pari asiaa kysyttävänä siellä niin mihin voin laittaa sulle viestiä? Sähköpostiin vai johonki muuhun (esim. jos on facebook tai wappi?)

    VastaaPoista

Kommentoithan edes jotain, se merkitsee paljon! :)