8.6.2017

#350 Väsynyt, mutta onnellinen

Suvivirsi on nyt laulettu ja koululaiset ovat päässeet kesälaitumille. Useimmat ovat jo yo-juhlansa pitäneet, ja tunnelma on korkealla. Suomen kesä tarjoaa 13'c lämpötiloja, satunnaisia räntäsateita ja rankkasadekuuroja, kylmää tuulta ja joskus jopa hieman auringonpaistetta. Tallille mentäessä mukana on lähes poikkeuksetta kevyttoppatakki, fleece, pitkähihainen, tuulitakki ja kaikkea siltä väliltä. Mikään ei kuitenkaan voi poistaa sitä tosiasiaa, että nyt on oikeasti kesäloma. 
Oma alakouluni loppui 3.6 ja pääsin kesälaitumille hyvin fiiliksin todistus ja ruusu kädessä. Onnistunut puhe oli takana, ja pian kotiin päästyäni lähdin muutaman tunnin päähän ylioppilasjuhliin. Kotiin tulinkin vasta kahdentoista aikaan. 

-       -       -       -       -

Se niistä turhista höpöttelyistä... Rusthollin tunneilla on sujunut oikein kivasti parit viime kerrat. Kukalla olen mennyt sen kaksi kertaa ja Ventolla kaksi tuntia saman päivän aikana. Kukan kanssa meno on parantunut koko ajan, ja muutenkin tyttösen kanssa tuntuu synkkaavan oikein hyvin. Kukka on sellainen hyvän mielen hevonen, jonka kanssa ei voi lähteä tunnilta huonolla tuulella. Se on niin hirvittävän yritteliäs, reipas ja rehti, niin kuin suokit useimmiten ovatkin. 
Venton kanssa mentiinkin sitten torstaina 25.5 kaksi tuntia peräkkäin. Toinen tunti oli koulutunti, josta muistikuvia ei ole ollenkaan. Toisella tunnilla hypittiinkin minikavaletteja ja mentiin puomeja - oli kyllä mukavaa käydä vähän virkistämässä omaa mieltä! Puomeja oli toisella pitkällä sivulla loivan kiemurauran mukaisesti ja toisella pitkällä sivulla oli sitten kavaletti - puomi - kavaletti - sarja. Puomin ympärille piti aina tehdä voltti laukassa ja sen jälkeen jatkaa neljällä laukalla viimeiselle kavaletille. Venton kanssa oli kiva säätää askeleita ja välejä, ja hassut pomput olivat omia laskentavirheitä ja mokia. Muutenkin tunti meni Venton kanssa oikein kivasti, vaikka mitään erityisiä ahaa - elämyksiä ei tullutkaan. Myöhemmin niitä kyllä tuli, mutta niistä sitten vähän myöhemmin.
Kukalla pääsinkin sitten ratsastelemaan muistaakseni kaksi kertaa näiden tuntien jälkeen ja tamma oli sanalla sanoen ihan uskomaton ratsastaa! Se yritti niin täysillä ja teki parhaansa - ei siitä voi olla kuin ylpeä! Laukat onnistuivat kerta kerralta paremmin ja paremmin, pääsimme laukkaamaan jopa pari kierrosta putkeen ilman tippumisia. Mitään kulmia en tytön kanssa vielä laukassa ratsasta, enkä muutenkaan hirveä tiukkoja käännöksiä, sillä sen tasapaino ei ole siihen ihan riittävä. Muutenkin esimerkiksi lävistävät ravissa ovat hankalia, samoin esimerkiksi kolmikaariset kiemuraurat ja pääty-ympyrät, joissa mennäänn välillä uralle. Paljon se on kuitenkin jo parissa viikossa kehittynyt, ei voi kyllä valittaa!
Kun ensimmäistä kertaa nousin Kukan selkään, väistöt olivat oikeasti yhtä kidutusta vasemmalle päin (oikean jalan väistöt). Eivät ne seuraavillakaan tunneilla mitään helppoja olleet, mutta saatiin oikean jalan väistöissä jo muutama oikein hyvä askel. Kun askelet saatiin esiin, oli aina pitkien ohjien ja tuumaustauon aika, ettei homma mene liian hankalaksi.
Tähän väliin äärettömän laadukas puhelinräpsy...


Koska Kukalla on niin kivan pehmeät ja keinuvat askeleet, olin jo jonkin aikaa ajatellut, että uskaltaisiko sen satulan heittää mäkeen vaikka sitten loppuravien ajaksi. Hyvin menneen tunnin jälkeen, kun Kukka oli hienosti tsempannut ja olin saanut sen muotoon tasaisuutta ja takajalkoihin lisää poljentaa (ainakin pätkittäin), päätin kysäistä satulan poisjättämisestä. Olin oikeastaan vähän yllättynyt omasta olemisestani satulattomassa selässä, se nimittäin tuntui helpolta. Sain ilman satulaakin ratsastettua Kukkaa kivasti eteen alas, eikä oma tasapaino edes horjunut siellä selässä. Olen kyllä äärettömän ylpeä kukkaistytöstä ❤

Jep - tähän väliin varsakuvia, kun muut kuvat loppuivat.. Onhan tuo varsa kuitenkin aika söpö?

Venton kanssa koettiinkin 6.6. ahaa - elämyksiä. Ratsastin taas kaksi tuntia, kummatkin Ventolla. Ensimmäisellä tunnilla totuttelin kulttuurishokkiin, astetta kapeampaan selkään ja vähän tahmaisempaan menoon, joka ei lopulta ollutkaan niin tahmaista. Tuntuipa muuten hirvittävän oudolta ratsastaa Ventolla parin kerran Kukkailun jälkeen... Kummallakin tunnilla painotuttiin laukkatyöskentelyyn, joka sopi minulle oikein hyvin - niiden avulla Venton saa kivasti hereille ja muutenkin parhaiten työstettyä. Alkutunnista saimme (kummallakin tunnilla) verrytellä aika itsenäisesti volteilla, ympyröillä ja työskentelyllä, jonka parhaaksi näkee juuri siihen tilanteeseen. Aloittelin Venton kanssa isommilla ympyröillä ja pitkillä taivutuksilla & asetuksilla, joista sitten siirryin pieniin väistöpätkiin, siirtymisiin ravin sisällä ja pieniin voltteihin vähän suuremmalla taivutuksella. Vento oli oikein kivasti kuulolla, mutta sen verran kankea, että vasta toisen tunnin lopulla se alkoi kunnolla vertyä.

Ratsastustunneilla olen saanut kuulla paljon siitä, miten takapuoli pitää laittaa penkkiin ja keskittyä siihen, ettei jalka nouse. Laukannostoissa (+muissa askellajeissa) lähden helposti edistämään liikettä ylävartalollani sen sijaan, että käyttäisin enemmän jalkaa. Lonkat jäävät helposti jäykiksi, selkä jäkittää, kädet painuvat alas, kantapää nousee ja ties mitä muuta. Polvikin puristuu helposti satulaan, joka jarruttaa hevosen liikettä. 
Nyt sitten päätin ottaa itseäni niskasta kiinni, ja koko tunnin hoin itselleni, että istu satulaan, älä nojaa eteen. Kun tuota sitten tarpeeksi kauan itselleen jankkasi, ne kuuluisat istuinluut löytyivät sieltä ja vau, mikä muutos Ventossakin tapahtui. Eteenpäinpyrkimystä alkoi löytyä ja se alkoi kuunnella apuja paremmin, kun oma istuntani oli paremmassa kuosissa. Samalla koko istunta parani, kun löysin istuinluuni - toivottavasti ne löytyvät jatkossakin! 
Opettajan sanoin joku taisi vain naksahtaa päässäni. Joskus näitäkin tarvitaan, tilapäisiä mielenhäiriöitä ja naksahduksia. Tämän jälkeen saatoinkin sitten lähteä tunnilta ylpeänä saavutuksistani ja henkisesti väsyneenä kaikesta siitä itseni piiskaamisesta.
Tästä postauksesta en lähtenyt väsäämään niin jumalattoman pitkää, vaan kirjoitin vain sen, mitä mieleen tuli ja mikä vaikutti omaan silmään ja korvaan tärkeältä. Toivottavasti piditte postauksesta!

Olethan muuten jo linkannut Blogisi? Jos et, niin kiireen vilkkaa linkkailemaan -> Käyhän linkkaamassa :)

9 kommenttia:

  1. Kiva postaus ja ihania varsakuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on kysymyspostaus tekeillä, että jos haluat kysyä niin nyt on sen hetki.

      Poista
    2. Kiitos! Katsotaan, jos jotain tulee mieleen :)

      Poista
  2. Voi ei, kuinka suloinen varsa! ♥ Tänä kesänä pikkusia ei tule hoideltua, mutta ratsastuskoululla on kaksi varsaa, sekä nyt leirillä kaksi miniponia ♥ On ne vaan niin suloisia, siinä missä muutkin!
    Mukavaa kuulla vähän teidänkin puuhista, ja kun näitä on niin kiva lukea!
    On kyllä niin ihanaa olla kesälomalla! :) Varsinkin myös, kun sun postaukset piristää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varsat on kyllä sellaista rakkautta :3 Ihanaa kuulla tällaista palautetta sulta Lyydia, pitäis varmaan väsätä ratsastuspostauksia vähän useamminkin! :D

      Poista
  3. Ihana postaus ja söpö varsa! <3 Kuvat oli muutenkin suloisia ja tekstiä oli jälleen kerran paljon (joka on siis hyvä asia)! nwn Hyvää kesälomaa sinullekin! <33

    VastaaPoista
  4. Hyvä postaus! :) Tunnit kuulostavat menneen tosi hyvin, hieno homma! :) Toivottavasti hyvä buumi jatkuu eteenpäinkin! Minusta oli kiva, ettet nyt ihan jokaista asiaa kertonut, vaan juuri ne sinusta tärkeät ja sellaiset, jotka sinä haluat mainita- tuli sellainen hyvänmielen postaus, tykkäsin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt halusin kertoa pääasiassa niitä positiivisia uutisia - ehkä jatkossakin pitäisi jatkaa vähän vähemmän analyyttisellä ja enemmän positiivisella buumilla? :)

      Poista

Kommentoithan edes jotain, se merkitsee paljon! :)