4.6.2016

104. No control

Nyt on kyllä vähän ruuhkaa kaikenlaisten postausten kanssa, eikä kaikkea vain yksinkertaisesti ehdi tässä lyhyellä aikavälillä oikein toteuttaa... Pitäisi kirjoittaa sitä, tätä ja tuota, ja suurin osa noista postauksista on pitänyt kirjoittaa jo yli viikko sitten! 
Eihän blogista saisi ottaa stressiä tällä tavalla, tämähän on vain mukava harrastus, jonne voi päivitellä vähän kaikenlaista silloin kun on aikaa. Toivottavasti saan nyt toteuteltua postauksia mahdollisimman paljon- en teitä, vaan itseäni varten, kuinka raa'alta se nyt kuulostaakin. 

Tallilta tuli viime viikon sunnuntaina ruhtinaalliset kolme onnistunutta kuvaa, joten saatte kestää kahden ratsastustunnin tuntikertomukset kolmella kuvalla! Tästä olen itsekin kyllä pahoillani, kun ei sitä itsekään jaksa sellaisia romaaneita lukea, mutta koska tunneista on aikaa, ei postauksesta ihan yhtä pitkä tulekaan. Katsotaan sitten, mitä tästäkin sitten tulee!

Sunnuntaina olin tosiaankin kahdella tunnilla peräkkäin, johtuen siitä, etten pääsisi seuraavalla viikolla ratsastamaan omien syiden takia. Eipä tämä helleratsastus ihan tallille lähtiessä houkutellut, mutta tehty mikä tehty- eikä tallille mennessä oikein auta maristakaan, kun on kerran mahdollisuus harrastaa tällaista harrastusta! 
Estetunnille sain Punchikin ihan omien toiveideni mukaan, muuten minulla olisi ollut esteille Ferrari. Ferrarin olisin kyllä ottanut, jos oma itseluottamus olisi ollut esteillä kohdillaan, mutta koska asia ei ollut näin, vaihdoin Punchikiin. 

Ennen, kuin menin hoitamaan Punchikia kuntoon, menin kentälle rakentamaan esteitä (joiden paikka loppujen lopuksi sitten vaihtui lähes kokonaan) ja samalla myös hyppimään niitä. Tämän jälkeen menin katsomaan vielä Linaa, joka ei pitänyt yksinolosta ilman kavereita sitten ollenkaan, vaan laukkaili tarhassa todella hermostuneen oloisena. Kun Lina oli sitten haettu sisälle, lähdin laittamaan ponia kuntoon. Aikaa ei tällä kertaa ollut ihan niin paljoa kuin yleensä, mutta tarpeaksi kuitenkin. 

Kentällä hyppäsin sitten pienen säädön jälkeen ponin selkään ja lähdin tavoittelemaan aktiivista ja hyvää käyntiä. Pari kierrosta ehdittiin mennä, jonka jälkeen sainkin kepukan käteen, jottei homma nyt ihan hevosen hakkaamiseksi (ei siis oikeasti!) menisi. Raippa kädessä auttoi jonkin verran, mutta siltikin energinen eteneminen vaati paljon työtä. 
Käyntikierrosten jälkeen siirryimme raviin, ja teimme samanlaisia pieniä kiemuroita jokaiselle sivulle, kuin olemme joskus aikaisemminkin tehneet. Punchik jäi varsinkin kaarteissa todella hitaaksi, ja sitä sai vähän muistutella, mutta muuten alkuravit menivät kumpaankin suuntaan kivasti- hitautta lukuunottamatta. Sain ratsastettua muutamat kivat ravipätkät, jonka jälkeen ohjeena oli valmistella laukannosto ja nostaa laukka omalta kohdalta.

Oma laukannoston valmisteluni meni aika humoristisesti satulassa pomppien ja ponin kontrolliin saamiseen. Siitä huolimatta laukka nousi kivasti, vaikkakin taas kerran hitaasti. Laukkasimme aluksi pari kierrosta sopivan reipasta laukkaa eteenpäin, tai Punchikin ja minun tapauksessa laukkaa, jossa takajalat menevät puoliksi ravia. 
Poni kuitenkin reipastui, kun tehtävänä oli laukata pitkillä sivuilla kevyessä istunnassa niin reipasta laukkaa kuin saa aikaan, ja pitkillä sivuilla sitten mahdollisimman hidasta ja koottua laukkaa. Aluksi lisäykset kevyessä istunnassa eivät menneet kovinkaan hyvin, sillä oma tasapaino vähän petti, mutta muutamien lisäysten jälkeen homma alkoi sujua ja sain Punchikin pidentämään askelta kivasti. 

Oletin, että vauhti olisi pelottanut minua edes jonkin verran, mutta hämmästyksekseni vauhtipelko oli poissa, eikä siitä näkynyt jälkeäkään. Uskalsin ratsastaa Punchikia kunnollisesti eteen, ja sain sen laukkaamaan reippaasti. Uskalsin nostaa pääni pystyyn ja antaa tuulenvireen viilentää kasvoja. Tämä olikin yksi tämän tunnin suurimmista saavutuksista, ja se sama jatkui seuraavalla tunnilla, joka sekin jatkui varsin vauhdikkaissa merkeissä. 

Kun alkuverryttelyt oli hoidettu pois alta, aloimme hyppäämään rataa, joka näkyy paremmin alla olevassa kuvassa. Olin vuorossa toisena, ja odottaessa sitten jalat taisivat vähän, mutta olo oli kaikesta huolimatta rennompi kuin aikaisemmilla kerroilla. 
Tiet olivat radalla todella hankalat ratsastaa ainakin näin kouluratsastajalle, ja tunnin aiheena olivatkin sitten tarkat ja hyvät tiet. 

Toivottavasti saatte jotain selvää näin lahjakkaista piirustuksista :D
Eli rata meni niin, että ensimmäisenä tultiin lävistäjälinjalla oleva kavaletti, jonka jälkeen piti mennä kokonaan lyhyelle sivulle, ja vasta pitkälle sivulle tultua kääntään pystylle (joka oli oikeasti pieni nouseva okseri.), jonka ylitettyä piti ratsastaa toiselle pitkälle sivulle ja kääntää suoralta linjalta ristikolle. Varsinkin viimeinen linja osoittautui koko ryhmälle hankalaksi. 

Kavaletille pääsin ensimmäisellä kierroksella kivassa ja hyvässä temmossa, ja ylikin päästiin reippaasti. Päätinkin siinä sitten testata laukanvaihtoa ilman ravisiirtymistä, ja sainkin sen vaihdettua ilman raviaskelia. Pääsin siis jatkamaan suoraan pystylle/ pienelle okserille, jolle tuli huono tie esteen ollessa n. 40cm. Yli kuitenkin päästiin. 
Ristikolle tuli myös huono tie, ja Punchik meinasi ohittaa sen. Viime hetkellä sain sen kuitenkin hyppäämään esteen sen sivusta, joten "rata" oli suoritettu puhtaasti. 

Toisella kierroksella käänsin kavaletille ihan liian aikaisin, ja se ylittyi sivusta. Laukan sain kuitenkin vaihdettua, mutta käänsin ihan liian aikaisin myös pystylle, joka oli tällä kertaa n. 50cm. Tästä jatkoin viimeiselle esteelle, joka oli nostettu n.55cm pystyksi, ja tällekin tuli jäätävän huono tie!
Sain sitten tulla radan uudestaan, ja sain kavaletille ihan siedettävän tien. Myös pystylle tuli kohtuullisen hyvä tie, mutta kaikkein paras tie tuli tällä kertaa viimeiselle ja ainakin omasta mielestäni myös haastavimmalle esteelle. 

Kaikenkaikkiaan olen todella tyytyväinen tuntiin ja sen tuloksiin, ja pienistä vaikeuksista huolimatta sain taas kivaa kokemusta jatkoa varten- pääsin jopa mukaan hyppyihin! Tästä tunnista jäi järkyttävän kiva fiilis, toivottavasti pääsisin pian uudelle estetunnille :)


Koulutunnilla sain onnekseni mennä Ferrarilla toisen kerran peräkkäin, ja tunnille lähdin erittäin innokkaana tavoitteenani hioa yhteistyötämme ja omaa istuntaani tunnin aikana. 
Kiipesin sitten Ferrarin selkään ja säädin jalustimet, jonka jälkeen lähdin kävelemään pitkin kenttää pitkin ohjin. Ferrari tuntui hiukan jäykältä ja jännittyneeltä, mutta pikkuhiljaa kävellessä se rentoutui. Pyrin tekemään mahdollisimman paljon erilaisia voltteja ja kiemuroita, mutta niillä poni tuntui jännittyvän entisestään, joten jätin ne alkukäynneissä välistä.

Raviin siirryttäessä ja kiemuroita tehdessä tein myös paljon pysähdyksiä, ja niiden avulla Ferrari kulkikin todella kivasti kuulolla, eikä siinä ollut mitään moittimista. Myös peruutukset ja liikkeellelähdöt suoraan raviin onnistuivat todella hyvin- olin kyllä niin superylpeä pikkuponistani :3 !

Pian aloimme tekemään laukassa samaa tehtävää kuin estetunnillakin, eli pitkillä sivuilla piti laukata kevyessä istunnassa ja lisätä laukkaa. Odotin tehtävää kauhunsekaisella innolla, sillä tunnetusti Ferrari saattaa pukitella laukassa ja laukannostoissa.
Huoleni osoittautui tässä tilanteessa turhaksi, ja Ferrari nosti laukan kiltisti lyhyellä sivulla. Pitkällä sivulla lisäyksessä se lähti mukavasti eteen. Lyhyellä sivulla siirsin ponin raviin, jottei se sitten alkaisi lähteä käsistä, ja nostin laukan uudestaan pitkällä sivulla.

Tällä kertaa Ferrari sitten lähti ihan kunnolla kaahottamaan, enkä osannut hidastaa sitä ollenkaan, vaan kaahotin sitten ponin kanssa monta kierrosta ympäri kenttää kevyessä istunnassa. En saanut Ferraria kuulolle, ja se vaan lisäsi tahtia. jos yritin istua takapuoleni päälle.


Ja sitten oli sama juttu toiseen suuntaan, joka meni lähes vastaavasti, tosin hiukan kovempaa kuin edellisessä kierroksessa. Eihän se vauhti mitään pelottanut, mutta kun en saanut käännettyä Ferraria kunnolla, vaan se juoksi todella läheltä muita hevosia ja niiden takapuolia.
Tästä syntyi sitten vaaratilanteita, joten lopuksi näin parhaaksi vaihtoehdoksi kääntää Ferrari pienelle ympyrälle ja rauhoitella sitä siinä.

Seuraavana tehtävänä piti sitten harjoitusravissa vaihdella ravin tahtia, mutta muuntelin tätä tehtävää vielä hiukan. En siis tehnyt siirtymisiä ravin sisällä, vaan vaadin ensimmäisenä hidasta ja rauhallista käyntiä, jonka jälkeen otin pari askelta ravia, ja siirsin heti käyntiin ja vaadin rauhallista käyntiä. Tämä tehtävä tuntuikin sitten vähän hankalalta, koska poni ei halunnut hidastaa ollenkaan, vaan laukkailla pitkin kenttää tuuliviirinä.

Tunnin lopuksi sain jopa ratsastettua tuota tehtävää melko aktiivisesti ilman, että Ferrari yritti lähteä käsistä.

-        -        -        -        -

Muutamaa minuuttia ennen tunnin loppumista sitten tajusin, että olen roikkunut koko tunnin ajan Ferrarin suussa, jonka takia se sitten oli jännittynyt, eikä ottanut pidätteitä vastaan. Loppuraveissa, kun osasin ottaa ja päästää, Ferrari rentoutui todella hyvin ja alkoi jopa hakea tuntumalle, josta sain sitten opettajaltakin positiivista palautetta.
Niin se vaan menee, että pitää oppia ratsastamaan hevoskohtaisella tavalla ja muokkaamaan sen mukaan myös omaa ratsastustaan. Koko ajan opitaan, kohta ollaan jo mestareita ;D


6 kommenttia:

  1. Kiva postaus taas ja kuvat oli myös tosi kivoja! :-)

    VastaaPoista
  2. On kyllä tosi kivaa, että pistät noin tehtävät / radat tähän postaukseen piirrettynä! Tosi kivan kattava postaus! Niin kun aina :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon piristävästä kommentistasi ❤

      Poista
  3. Kiva postaus, ja noi oli Kivat noi piirrokset♥

    VastaaPoista

Kommentoithan edes jotain, se merkitsee paljon! :)