9.5.2017

#345 Piraijaan tutustumista

1.
 2.
3.
4. Ilmeeni kun näen ensimmäistä kertaa puukasan.

Mitäs tässä nyt sitten kertoisi?

5.

Pentuarki on lähtenyt ihan superhyvin käyntiin! Alma on kotiutunut todella hyvin, ja nyt, kun tyttösen luonteeseen on päässyt paremmin tutustumaan, on sen suloisen kuoren alta paljastunut aikamoisen päättäväinen, rohkea ja itsenäinen tytsykkä. Se on todella lempeä ja ihmisläheinen, mutta mitään eroahdistusta sillä en ole huomannut. Ei se siitä yksinolosta nyt välttämättä nautikaan, muttei ainakaan itke koko päiviä. Tai mistäs minä tiedän, mitä se pentu täällä itsekseen puuhailee. 
6.

Kuten jo tuossa äsken mainitsin, Alma on todella rohkea ja päättäväinen tyttö - metsäkäynneillä se on mennyt parinkymmenen metrin päähän meistä, mennyt maate ja pureskellut kanervia ilman, että se edes vilkaisee meihin. Se haluaa tutkia kaikki paikat todella tarkkaan niin ulkona kuin sisälläkin, ja naapurin pihalle on karattu pariin otteeseen. Muutenkin se juoksentelee aikalailla omiaan, mutta kaipaa kuitenkin ihmisseuraa. Sisällä se kulkee todella paljon perässä, ja perässähiihtäjään on ollut totuttelemista - se kulkee niin hiljaa, että sitä ei kuule, joten kulkea pitää todella varovaisesti. 
7.

Almalla on hirvittävät määrät energiaa, eikä se aina haluaisi mennä päiväunille. Leikkiminen on parasta, ja sylissä oleminen vielä kivempaa! Pörrihän ei pentuna tykännyt olla sylissä sitten yhtään, mutta Alma ihan pyytää syliin. Kai sieltä sitten näkee ne maisemat paremmin. 
Hampaita on nyt testailtu niin ihmisten ranteisiin, varpaisiin, nilkkoihin, kenkiin, pöytiin, tuoleihin, mattoihin, paitoihin, housuihin, sohvaan ja vähän kaikkeen, mitä se löytää. Sormien pureminen on ihan superkivaa, mutta sohva ja vanha pöytä vievät voiton. Kongi on kiva lelu ja vinkupossu todella kiva. 

8.

Vaikka Alma on vielä pääsääntöisesti nappuloita, totutetaan sitä päivittäin raakaruokaan. Se on saanut murusia kuivatusta maksasta, kanankaulan ja päivittäin ison luun, josta se ei saa irti oikeastaan mitään. Tyttö on ollut ihan innoissaan kaikesta raakaruoasta, silmät kierossa mutustellut kaiken saamansa. 
9.

Pikkuhiljaa olemme myös aloitelleet luoksetuloharjoittelua, eli silloin, kun Alma tulee luokse, sanomme "tänne" - sanan ja annamme molekyylin kokoisen maksanpalan palkaksi. 

Almassa on myös se perus pentupuoli, jonka ansiosta se onkin saanut lisänimen Piraija. Siitä on tullut oikein hyvä nimi tälle skidille, koko ajan pitää olla hampaat kiinni jossain. Onneksi leluja on sen verran, että Pikku-Piraijalle on helppo antaa kättä parempi vaihtoehto. Se on syönyt myös Dentastixejä silloin, kun se jätetään yöpuulle, tai silloin, kun se jätetään yksin. Niitä se syö oikein mielellään ja rauhoittuukin hyvin niiden seurassa. 



10.

Alman ja Pörrin tutustuttaminen toisiinsa on edennyt oikein kivasti. Niiden kahden kokoero on vain niin suuri, ettei niitä voi pitää samaan aikaan vapaana takapihalla. Sisällä niitä voi kuitenkin pitää vapaana niin, että on kuitenkin itse hollilla sen varalta, että jotain tapahtuu. Pörri on ottanut Alman todella hyvin vastaan, mutta tokihan tyttö on hämmentynyt uudesta, pennunhajuisesta perheenjäsenestä. Tutustuttamista on tehty päivittäin, ja päivä päivältä Pörri on hienommin. Kumpikin haluaisi kovasti leikkiä koko ajan, mutta Pörrillä on enemmän niitä "isojen tyttöjen" painileikkejä ja näitä, että pitää ottaa vähän rauhallisemmin, kunnes pentu kasvaa.

11.

Tutustumista on pyritty toteuttamaan mahdollisimman paljon lähimetsässä, joka ei ole kummankaan reviiriä. Ensimmäinenkin kerta meni jo hyvin, mutta Almaa jännitti vähän isompi koira. Kerta kerralta niin Alma kuin Pörrikin ovat olleet rauhallisempia ja rauhallisempia, eli hyvin etenee tämäkin puoli!

Viimeisin ja uusin asia on jäljen vetäminen. Ennen tämän postauksen kirjoittamista kävimme vetämässä Almalle parin metrin jäljen, jonka päässä oli kanan kaula. Alma ei ihan tajunnut asiaa, joten helpotimme vähän. Lopulta Alma löysi kaulan suoran jäljen päästä äitini sormea seuraamalla. Tästä asiasta ei kuitenkaan oteta mitään paineita, tyttönen on vielä kovin pieni, nuori ja kokematon - se kasvaa vielä. Onneksi.
12. Miten niin toistensa peilikuvia?

Kuten ehkä huomasittekin, tässä postauksessa oli kaksi videota. Loin siis YouTube - kanavan näitä blogijuttuja varten, ja sinne tulee materiaalia silloin tällöin, jotta saan videot laitettua myös tänne blogin puolelle. En tosiaankaan omista mitään videokameraa, joten videot ovat puhelimella ja pokkarilla kuvattuja - laatu ei ole hyvä, mutta kiva saada tännekin jotain vaihtelua kuvien sekaan. 



13.

14. Ilmeeni kun ruohoa menee suuhun.

15.

16. Ilmeeni kun karkkipäivä on peruttu.

17.

18.

Löytyikö lempparikuvaa?

14 kommenttia:

  1. Ihania kuvia ja ihan super kivaa, kun tässä oli mukana myös videoita! Meillä on edelleen huushollissa paikat jyrsittyinä kahden pentueen johdosta, tottakai kun ensimmäiset kuukaudet olivat sellainen 5-6 pentua pureskelemassa joka paikassa :D Onnea pentu arkeen, Alma näyttää supersuloiselta (ja Pörri tietysti myös) ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos❤ Yritän nyt jatkossakin tehdä edes jotain pieniä videonpätkiä, niin saadaan vähän väriä postauksiin! Voi ei😂 Pörri ja Alma kiittävät ja antavat tassua kehujen johdosta❤

      Poista
  2. Kuva 12 on kyllä erityisen hauska :D Näkee tuon kokoeronkin :D Ihanaa, että kaikki on kuitenkin sujunut hyvin ja moitteettomasti! Toivottavasti ei tulekaan ainakaan mitään kamalan huonoja tapoja pois kitkettäväksi ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kokoero on suurin tekijä tässä, mutta onneksi pentu kasvaa nopeasti ja kohta tytöt voidaan päästää takapihalle kahdestaan leikkimään ja homma helpottuu entisestään. Pörri on kyllä ottanut pennun todella kivasti, voi olla ylpeä ❤

      Poista
  3. En kestä miten ihanat Alma ja Pörri! Mä olen ihan täysin hullu, mitä koiranpentuihin tulee- mm. inssiajossa (elikkäs siis siinä, kun yrittää saada ajokorttia) rupesin lässyttämään kultaisennoutajan pennulle, mutta kun ne vaan on niin söpöjä! :D Onneksi inssin vastaanottaja vaan nauroi, eikä sitten rokottanut moisesta ajoon kuulumattomasta jutusta.. :D Olisi niin ihanaa päästä katsomaan koiranpentuja jonnekin, mutta ei minnekään oikein kehtaa ilman ostoaikeita mennä. Onhan ne niin ihania ja lutusia pikku karvapalloja :)
    Mun suosikkikuva Pörristä oli 11 ja Almasta 3! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi että, älä puhu labbiksenpennuista - ihan rakkautta! Niin pieniä ja suloisia palleroita❤ Toivottavasti sä pääset jonnekin kattelemaan pentuja :)

      Poista
    2. Täytyy todella katsella, josko jollakulla kaverilla olisi pentuvierailu edessä tai pentuja tulossa, niin pääsisi katsomaan <3 Jos jotakin rakastan enemmän kuin hevosia, niin koiranpentuja varmaankin! :D

      Poista
    3. Koiranpennut <3

      Poista
  4. Voi herrasnjestas, pentukuumehan tätä lukiessa iskee... Aivan suloinen pieni!

    VastaaPoista
  5. Pentukuume on paha tauti :D Usein se johtaa kohtalokkaisiin virheisiin, kuten koiran ostoon.

    VastaaPoista
  6. Voi, niin ihana tytsykkä teillä ♥ Eläinvauvojen ilmeet on aina niin suloisia!
    Tuo pureskelu on varmasti tosi ärsyttävä asia, meilläkin Ursula pureskelee kaikki kulmaukset ja listat! :D
    On kyllä todella ihanaa, että teillä on Pörri, sekä Alma ♥ Kunhan Almakin vielä kasvaa, niin siitä tulee mahtava leikkikaveri Pörrille! ;)
    Tosi ihanaa, kun sait näitä videoita tähän, hyvä jos jatkossakin tulee, antaa aika aimon annoksen värikkkyyttä nimittäin! :) Ja ihanan positiivinen ja nätti postaus, oot niin huippu postailija!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alma on sellainen sydäntenmurskaaja :D Tällaista palautetta on muutenkin aivan ihana kuulla, saa hyvälle mielelle ihan pakostakin :3

      Poista
  7. Oi ihana pentu! :) Hyviä kuvia kaikki, 12 on loistava! :D

    VastaaPoista

Kommentoithan edes jotain, se merkitsee paljon! :)