14.8.2016

Poni paarustaja papuli

Sunnuntaina 14.8, päivää ennen koulujen alkua, olin ensimmäistä kertaa sunnuntaisella vakiotunnillani. Nykyäänhän ratsastan kaksi kertaa viikossa, toisen tiistaina, toisen sunnuntaina. Kummatkin tunnit ovat eri opettajien pitämiä tunteja, joten saan tuplasti erilaisia näkemyksiä omaan ratsastukseeni!
Nyt kuitenkin sunnuntaihin, jolloin pääsin menemään ensimmäistä kertaa aivan ihanalla suokkitamma Myralla. Koska tämä oli ensimmäinen kerta, kun tammalla menin, en asettanut mitenkään erityisen suuria odotuksia - ajattelin vaan totutella vähän uuteen hevoseen, etsiä nappuloita ja pysytellä niin rentona kuin mahdollista.

Kaikki postauksen kuvat (c) Äiti!
Tunti alkoi normaalisti alkukäynneillä, joiden aikana yritin saada jotain tuntumaa Myraan, saada sen eteenpäin ja liikkumaan rennosti. Tamma saattoi olla jo vähän väsynyt edellisestä tunnista, mutta se oli hiukan hitaan tuntuinen, mutta kuitenkin tasainen. 
Myran luonteeseen rakastuin ihan heti, täyttä kultaa :3! Se kuunteli koko ajan antamiani apuja rennon ja kivan oloisena, eikä esittänyt vastalauseita. Kun muut hevoset saapuivat kentälle, Myra alkoi vähän harata vastaan laumasta poispäin mentäessä, mutta kuunteli kuitenkin kivasti pohjetta ja ohjaa. Ulkopohkeen kanssa oli tosin hiukan ongelmia, enkä saanut sitä ratsastettua pehmeäksi oikeastaan kummastakaan kyljestä.
Tunti aloitettiin työskentelemällä väistöjen parissa. Väistöjähän en ole kovinkaan paljoa treenannut, ja kun niitä piti suorittaa itselleni uudella hevosella, tuli alkuun hiukan ongelmia. En saanut kumpaakaan pohjetta kunnolla läpi, ja Myra oikeastaan vain käveli uralle.
Pikkuhiljaa väistöt kuitenkin paranivat, ja viimeiset käyntiväistöt sujuivat todella kivasti! Omassa ratsastuksessa saattoi myös tapahtua muutosta väistöjen aikana... Myralla on kyllä mukava harjoitella niitä väistöjä, kun ne pitää oikeasti ratsastaa, jotta ne väistöt sieltä sitten tulevat. Hyvää harjoitusta oli siis itsellekin jo ihan käynnissä, ja jos minulta olisi kysytty, olisin luultavasti hinkannut niitä väistöjä koko tunnin käynnissä, jotta ne sujuisivat oikeasti lähes täydellisesti. Tunnilla kuitenkin mentiin eteenpäin, ja väistöjä jatkettiin ravissa. Ravissahan nuo väistöt sujuivat selkeästi helpommin & Myra oli helpompi ratsastaa ravissa. 
Alkuun raviväistöt olivat vähän kankeita, ja varsinkin keskihalkaisijalta uralle - väistöt olivat aika huonoja ainakin alkuun. Väistöt alkoivat kuitenkin loppua kohden sujua oikein kivasti, ja hepo alkoi jopa ennakoida niitä uralta lähdettäessä. Uralle mentäessä ne eivät kuitenkaan ihan niin helposti sujuneet, mutta sain niinkin pari kivaa väistöä. 
Väistöjen jälkeen ravailimme muistaakseni hetken, jonka jälkeen opettajamme antoi meille ohjeet seuraavaan laukkatehtävään. (Tätä hetkeä ennen ei ole kuvia, vaan äitini saapui kameran kanssa suunnilleen tunnin puolivälissä.)
En edes muista tarkalleen laukkatehtävää, mutta ainakin siihen kuuluivat pääty-ympyrät, keskiympyrät, harjoituslaukka, keskilaukka ja lisätty laukka. Tässä vaiheessa se pää meinasi poksahtaa - itse en nimittäin ollut koskaan aikaisemmin mitään keskilaukkoja ja lisättyjä laukkoja mennyt, mutta vähän muistikuvien ja ohjeiden varassa sitten menin. 
Alkuun laukannostot menivät vähän räpellykseksi, mutta kun laukan vauhtiin päästiin, huomasin Myran olevan todella herkkä myös laukkapohkeelle. Pääty-ympyrät mentiin ensimmäisessä tehtävässä harjoituslaukassa, pitkät sivut lisätyssä laukassa ja keskiympyrä keskilaukassa. Tarkoituksena oli saada siirtymisistä kerta kerralta sujuvampia, siistimpiä ja ennen kaikkea selkeämpiä. 
Minulla oli tehtävää jo ihan laukassa istumisessa, mutta muutamat kivat pätkät lisättyä laukkaa & keskilaukkaa saatiin aikaiseksi. Tehtävän muistamisessakin oli hitusen ongelmia, mutta jotenkuten tästä sitten selvisin :D 
Toiseen suuntaan tehtävä oli jotakuinkin samanlainen, jotenkin se tuosta edellisestä erosi. Laukat menivät kuitenkin kokonaisuutena todella kivasti, vaikka oikealle olikin vähän ongelmia ympyröiden kanssa. Laukan lisäämisessä ei ollut ongelmia, mutta laukkaa kootessa oli satunnaisesti vähän ongelmia. Pari hyvää kokoamista kuitenkin saatiin myös opettajan mielestä - myös siisteistä laukannostoista tuli kehuja :)
Laukassa Myra on kivan ryhdikäs ja laukka lähtee hitusen ylöspäin, joten erityisesti laukasta tykkäsin Myran kohdalla. Ehdottomasti haluaisin mennä tuolla ihanalla tammalla vielä uudestaankin, jos se yhteistyö siitä vielä sitten hioutuisi :) 
Kyseinen tunti oli minulle aika haastava, ja tällä hetkellä olenkin muita ratsastajia vähän "alempana", eli en ihan heidän tasollaan. Uskon kuitenkin tässä ryhmässä hyvin pärjääväni, ja vaikka kaikki ei heti onnistuisikaan, voi opetella! Ja ratsastustunneille mennään tosiaankin oppimaan, eikä osaamaan niitä kaikkia asioita. 
Omaan asentoon olen ihan tyytyväinen, ja ainakin viime kesään huomaan ihan selkeää kehitystä. Ainakin se asento ja apujenkäyttö on parantunut huimasti, ja tulen tästä vielä kehittymäänkin.
Olen aika varma, että tästä kaudesta tulee kannaltani todella hyödyllinen, opettavainen & uskon, että tulen kehittymään todella paljon kyseisen kauden aikana. En ota mitään paineita, vaan ratsastan niin kuin ratsastan ja pyrin pysymään rentona, avoimena ja tarkkaavaisena :)

Miltä meno näyttää teidän silmään?
Mitä muuten piditte vähän kuvapainotteisemmasta ratsastuspostauksesta, johon en kirjoitellut ihan yhtä paljoa :)?

9 kommenttia:

  1. Kuinka pitkä oot? Näytät tosi lyhyeltä näissä kuvissa! Tosi kiva, että oli noita kuvia, etenkin kun on pitkää tekstiä niin kuvat tasapainottaa mukavasti :)

    VastaaPoista
  2. Tää oli hyvä postaus! Kuvapainoitteisemmat ovat mun makuun aina kivempia ;P

    VastaaPoista
  3. Kivalta näyttää. On mukavaa nähdä välillä myös kuvia, niistä huomaa kehitystä

    VastaaPoista
  4. Mahtavalta näyttää, Myra näyttää menevän oikein hienosti sulla. :) Tsemppiä jatkoon!
    Itse tykkään enempi kuvapainoitteisista postauksista, koska tämän kohdalla ei tullut ollenkaan mieleen että haluaisin lopettaa lukemisen♥

    VastaaPoista
  5. Panda: Tällä hetkellä olen n. 150 cm, eli vähän pikkuruinen vielä noille suokeille :D Miltähän näytän sitten sellaisen 170cm hepan selässä, sellaista on nimittäin kokeiltu?
    Janita: Kiva kuulla, itse nimittäin pidän ehkä enemmän tekstipainotteisemmista postauksista, jonka takia sitten tällaiseen tyyliin on vähän hankalampi totutella:)
    Anna: Kiitos, tottahan tuo todellakin on!
    Anki: Kiitos :) Moni tuntuu tosiaan näistä kuvapainotteisemmista postauksista pitävän, pitää varmaan jatkossakin (jos on kuvia) niin tällaisia tehdä :)

    VastaaPoista
  6. Tosi kiva postaus, tykkään enemmän kuvapainoitteisemmista postauksista. :) Näette tosi kivan näköisesti, ainakin näin omaan silmiään. Ja ihanan positiivinen asenne sinulla, kumpa tälläisiä rehellisiä ja avoimia ihmisiä olisi enemmän :)

    VastaaPoista
  7. Suomenhevoset on kyllä mahtavia, niin miellyttämishaluisia ja rehtejä kavereita useimmat :) Hienoa, että myös Myra oli sellainen!
    Näytätte hyvältä parilta, toivottavasti pääset toistekin tamman selkään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suokit on kyllä ihan mahtavia kavereita! Toivotaan näin ;)

      Poista

Kommentoithan edes jotain, se merkitsee paljon! :)